Vähän aikaa sitten uutisoitiin siitä, että kotitalouksille asetettavan velkakaton ehdotus lähtee lausuntokierrokselle eduskunnassa. Velkatto, eli kuinka paljon kotitalouksilla voisi olla velkaa suhteessa omiin tuloihinsa.
Valtiovarainministeriön ensimmäisessä ehdotuksessa ehdotettiin 4,5 kertaista velkakattoa bruttovuosituloihin nähden. Eli jos tienaat 24 000€ vuodessa (2000€/kk) ennen veroja, saisi sinulla olla velkaa 108 000€. Tuolla lainamäärällä ja omilla säästöillä sinun tulisi hankkia esim. ensiasunto.
Asuntojen hintakehitys on ollut voimakasta viimeiset vuodet, varsinkin kasvukeskuksissa ja meno näyttää jatkuvan. Kuvitellaan tilanne, että olet pohtimassa ensiasunnon ostoa. Olet kenties juuri valmistunut koulusta tai ollut jo jonkin aikaa työelämässä ja vuosittaiset tulosi ovat 24 000€ luokkaa ennen veroja. Haluaisit muuttaa Helsinkiin, koska koko elämäsi on siellä, sosiaaliset suhteet, työt, synnyinseutusi.
Helsingissä vanhojen osakeasuntojen keskihinnat liikkuvat noin 5000€/m2 nurkilla. 108 000€ maksimilainamäärällä voisit saada siis 21,6m2 kokoisen asunnon. Kuinka paljon houkuttaisi ostaa tuollainen asunto ja suunnitella kenties perheen perustamista?
Velkakatto on hyvä idea, mutta sisältö ratkaisee
Kannatan itsekin velkakaton asettamista ja positiivista luottorekisteriä. Positiivisessa luottorekisterissä luotonantaja tietäisi kaikki yksilön aiemmat velat ja taloudellisen tilanteen, jonka avulla voitaisiin estää ylivelkaantumista sekä siitä aiheutuvia ongelmia.
Kannan kuitenkin huolta, että kaikki yksilöt puserretaan väkisin velkakaton perusmalliin. Opiskelijalla saattaa olla opintolainaa 20 000€ ja tuo laskisi velkakattoa huomattavasti, varsinkin jos ajatuksissa on ostaa ensiasunto heti valmistuttuaan.
Toki ehdotuksessa puhuttiin, että velkakattoa voitaisiin soveltaa yksilökohtaisesti, eli jos velanhakijalla on varallisuutta enemmän, voisi velkakatto olla 15% korkeampi mitä bruttotuloihin nähden laskettu velkakatto olisi. Näin ollen 24 000€ bruttona vuodessa tienaava henkilö voisi saada velkaa yhteensä noin 124 000€. Hyvä lisäys toki, mutta ei silläkään vielä asuntoja ostella kasvukeskuksista.
Yksilön käyttäytyminen rahan kanssa enemmä esille
Mielestäni velkakatto tulisi määrittää yksilökohtaisesti eikä asettaa kiinteitä raja-arvoja kaikille. Siinä tulisi ottaa huomioon moni asia. Ensinnäkin pitäisi tutkia hakijan aiemmat velat ja niiden laatu sekä käyttökohde.
Aiemmat velat ja niiden määrä kyllä tarkastetaan pankissa asuntolainaa hakiessa, mutta velan käyttökohdetta ei tutkita hirveän tarkasti. On suuri ero miten esimerkiksi opintolainan käyttää. Lähteekö 3kk lomalle Karibialle ja polttaa koko lainan siihen, vai sijoittaako suuren osan lainasta. Opintolainan määrä saattaa olla sama näillä henkilöillä, mutta rahankäyttötavat ovat ihan erilaiset. Tätä ei mielestäni huomioida tarpeeksi.
Toisekseen yksilön aiemmin hankitulle varallisuudelle pitäisi mun mielestä antaa suurempi kuin 15% velkakaton noston hyvitys. Jos henkilöllä on esim. sijoitusvarallisuutta 5 000€, lainanantajien ei pitäisi vaatia tämän sijoitusvarallisuuden myyntiä, jotta omarahoitusosuus kasvaisi. Tämä 5 000€ kun voi kasvaa korkoa korolle efektin takia 6% tuotolla 25 vuodessa yli 22 000€:oon ilman kuukausittaisia lisäsijoituksia! Jos siis velanantaja pakottaisi myymään sijoitusomaisuuden, jäisi yksilön varallisuus merkittävästi pienemmäksi, jos laina-aika olisi 25 vuotta. Tai sitten asunnon arvonkehitys saisi olla merkittävää, että se kompensoisi tämä.
Kolmantena pointtina nostaisin esille eri elämäntilanteiden huomioimisen. Vastavalmistuneella yksin asuvalla on täysin eri tilanne omassa taloudessaan, kuin nuorella pariskunnalla, jotka miettivät yhteisen asunnon ostoa. Kahdella henkilöllä velkakaton ylärajakin tuplaantuu, mikä mahdollistaa jo mielekkäämmän asunnon hankkimisen. Tämä voi kannustaa perheen perustamiseen, mikä hyvinvointivaltion kannalta olisikin erittäin toivottavaa.
Mutta yksin asuvaa nuorta ei saa jättää tämän varallisuuskehityksen ulkopuolelle, vaan hänelle pitää myös luoda mahdollisuus kartuttaa omaa varallisuuttaan oman asunnon avulla. Yksin asuvalle tulisikin luoda mahdollisuus näyttää, mihin hän pystyy työmarkkinoilla ja elämässä, eikä samantien evätä lainahakemusta, jos vuositulot ovat pienemmät.
Uhkana varallisuuserojen kasvu
Tällaisenaan mitä velkakattoa nyt valmistellaan ja millainen se on lausuntokierroksella, olen huolissani varallisuuserojen kasvamisesta. Monella nuorella ei ole enää mahdollisuutta ostaa ensiasuntoa, joka kasvattaisi heidän varallisuuttaan velkaa lyhentämällä ja mahdollisena hintakehityksenä ylöspäin. Nuoret joutuisivat asumaan vuokralla entistä pidempään ja nämä vuokraisännät ja-emännät olisivat varakkaita asuntosijoittajia, jotka mielellään tarjoavat asuntoja vuokralle hyvin koulutetuille ja fiksuille nuorille.
Ei tehdä velkakatosta varallisuuserojen kasvattajaa! Mahdollisestaan nuorille oman varallisuuden kartuttaminen.
