Budjettihiiri

Menu
Instagram Linkedin
Bookkaa Henri

Kategoria: Näkökulmat

Sijoittaja – keskity omaan lajiin

Posted on by Huju

Sijoittaja - keskity omaan lajiin

Seurasitko 2022 yleisurheilun EM kisoja nyt kesällä? Ei se mitään, jos et. Itsekin myöhäisheräsin niihin “vasta” suomalaisten menestymisen aikoihin. Kisoissa juostiin 100m pikamatkoista aina maratoniin asti eri juoksumatkoja. Mites tämä liittyy sitten sijoittamiseen? Mielestäni hyvinkin paljon.

Juoksun sisällä on olemassa eri lajeja aina pikamatkoista ultrajuoksuihin (=todella pitkän matkan juoksuihin). Kaikissa näissä lajeissa on kuitenkin kyse samasta toiminnasta, juoksemisesta. Siitä, että edetään paikasta A paikkaan B mahdollisimman nopeasti laittaen töppöstä toisen eteen.

Eri matkoilla pärjää eri ominaisuuksilla. Maratoonarit harvemmin ovat raskaan ruumiinrakenteen omaavia lihaskimppuja, koska siitä ei ole hyötyä pitkiä matkoja juostessa. Toisaalta sprintterit tarvitsevat huomattavasti enemmän lihaksia omassa suorituksessaan ja heiltä vaaditaan enemmän räjähtävyyttä kuin maratoonareilta. Maratoonarin ei siis kannata seurata sprintterin treeniohjelmaa ja toisinpäin, jos he haluavat pärjätä omassa lajissaan.

Sijoittamisessakin on eri lajeja

Kuten juoksussa, myös sijoittamisessa on olemassa eri matkoja eli lajeja. Toiset sijoittavat yli 30 vuoden aikajänteellä omia eläkepäiviään varten. Jotkut puolestaan käyvät kauppaa minuutin sisällä useita kertoja. Kyseessä on silti sama toiminta, sijoittaminen. 

Tärkeintä onkin päättää mikä on se oma matka ja suhteuttaa tiedot ja suunnitelmat omaan lajiin. Muiden lajeja seuraamalla voidaan pahimmillaan aiheuttaa hallaa omaan toimintaan. Liian usein kuulee tarinoita siitä, että sijoitetaan juuri yli 10 vuoden aikahorisontilla, mutta sijoitukset myydään paniikissa yksittäisen päivän tai viikon aiheuttaman kurssilaskun perusteella. Unohdetaan siis mitä peliä pelataan ja lähdetään vieraalle kentälle temmeltämään. 

Lue suunnitelmaa, kun tekee mieli myydä

Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että yksittäisen päivän kurssireaktiot aiheutuvat päiväkauppaa käyvien toimesta. Niillä ei välttämättä ole mitään tekemistä yrityksen tulevaisuuden liiketoiminnan kanssa. Sijoitushorisontin ollessa useita kymmeniä vuosia, ei ole tarvetta seurata markkinoita joka päivä, jos ei halua. Mitä lyhyempi sijoitushorisontti on sitä enemmän markkinoita tulisi seurata, jotta ei tule yllätetyksi tai huijatuksi eri palveluntarjoajien toimesta.

Varsinkin aloittelevilla sijoittajilla on taipumusta seurata alkuinnostuksessaan kursseja ja markkinoita aktiivisestikin, mikä on ehdottomasti hyvä asia tiedon ja opin kartuttamiseksi! Riskinä on kuitenkin unohtaa oma peli ja oma sijoitushorisontti ja lähteä tekemään hätiköityjä päätöksiä eri lajia pelaavien sijoittajien aiheuttamien reaktioiden pohjalta.

Hyvä sijoitussuunnitelma ottaakin huomioon juuri sijoitushorisontin pituuden. Kirjoitettu sijoitussuunnitelma jääkaapin ovessa auttaa myös pitämään sen mielessä, kun tulee tarve mennä katsomaan kursseja ja tekee mieli lähteä myymään omistuksiaan hetken mielijohteesta.

Hyvästä sijoitussuunnitelmasta tulisi löytyä myös muita kohtia. Näistä lisää 17.9.2022 Turun Talouspäivillä. Nähään siellä!

Terkuin Huju

Velkakatto – hieno idea mut mietitäänpä hetki

Posted on by Huju

Velkakatto - hieno idea mut mietitäänpä hetki

Vähän aikaa sitten uutisoitiin siitä, että kotitalouksille asetettavan velkakaton ehdotus lähtee lausuntokierrokselle eduskunnassa. Velkatto, eli kuinka paljon kotitalouksilla voisi olla velkaa suhteessa omiin tuloihinsa.

Valtiovarainministeriön ensimmäisessä ehdotuksessa ehdotettiin 4,5 kertaista velkakattoa bruttovuosituloihin nähden. Eli jos tienaat 24 000€ vuodessa (2000€/kk) ennen veroja, saisi sinulla olla velkaa 108 000€. Tuolla lainamäärällä ja omilla säästöillä sinun tulisi hankkia esim. ensiasunto.

Asuntojen hintakehitys on ollut voimakasta viimeiset vuodet, varsinkin kasvukeskuksissa ja meno näyttää jatkuvan. Kuvitellaan tilanne, että olet pohtimassa ensiasunnon ostoa. Olet kenties juuri valmistunut koulusta tai ollut jo jonkin aikaa työelämässä ja vuosittaiset tulosi ovat 24 000€ luokkaa ennen veroja. Haluaisit muuttaa Helsinkiin, koska koko elämäsi on siellä, sosiaaliset suhteet, työt, synnyinseutusi.

Helsingissä vanhojen osakeasuntojen keskihinnat liikkuvat noin 5000€/m2 nurkilla. 108 000€ maksimilainamäärällä voisit saada siis 21,6m2 kokoisen asunnon. Kuinka paljon houkuttaisi ostaa tuollainen asunto ja suunnitella kenties perheen perustamista?

Velkakatto on hyvä idea, mutta sisältö ratkaisee

Kannatan itsekin velkakaton asettamista ja positiivista luottorekisteriä. Positiivisessa luottorekisterissä luotonantaja tietäisi kaikki yksilön aiemmat velat ja taloudellisen tilanteen, jonka avulla voitaisiin estää ylivelkaantumista sekä siitä aiheutuvia ongelmia.

Kannan kuitenkin huolta, että kaikki yksilöt puserretaan väkisin velkakaton perusmalliin. Opiskelijalla saattaa olla opintolainaa 20 000€ ja tuo laskisi velkakattoa huomattavasti, varsinkin jos ajatuksissa on ostaa ensiasunto heti valmistuttuaan.

Toki ehdotuksessa puhuttiin, että velkakattoa voitaisiin soveltaa yksilökohtaisesti, eli jos velanhakijalla on varallisuutta enemmän, voisi velkakatto olla 15% korkeampi mitä bruttotuloihin nähden laskettu velkakatto olisi. Näin ollen 24 000€ bruttona vuodessa tienaava henkilö voisi saada velkaa yhteensä noin 124 000€. Hyvä lisäys toki, mutta ei silläkään vielä asuntoja ostella kasvukeskuksista.

Yksilön käyttäytyminen rahan kanssa enemmä esille

Mielestäni velkakatto tulisi määrittää yksilökohtaisesti eikä asettaa kiinteitä raja-arvoja kaikille. Siinä tulisi ottaa huomioon moni asia. Ensinnäkin pitäisi tutkia hakijan aiemmat velat ja niiden laatu sekä käyttökohde.

Aiemmat velat ja niiden määrä kyllä tarkastetaan pankissa asuntolainaa hakiessa, mutta velan käyttökohdetta ei tutkita hirveän tarkasti. On suuri ero miten esimerkiksi opintolainan käyttää. Lähteekö 3kk lomalle Karibialle ja polttaa koko lainan siihen, vai sijoittaako suuren osan lainasta. Opintolainan määrä saattaa olla sama näillä henkilöillä, mutta rahankäyttötavat ovat ihan erilaiset. Tätä ei mielestäni huomioida tarpeeksi.

Toisekseen yksilön aiemmin hankitulle varallisuudelle pitäisi mun mielestä antaa suurempi kuin 15% velkakaton noston hyvitys. Jos henkilöllä on esim. sijoitusvarallisuutta 5 000€, lainanantajien ei pitäisi vaatia tämän sijoitusvarallisuuden myyntiä, jotta omarahoitusosuus kasvaisi. Tämä 5 000€ kun voi kasvaa korkoa korolle efektin takia 6% tuotolla 25 vuodessa yli 22 000€:oon ilman kuukausittaisia lisäsijoituksia! Jos siis velanantaja pakottaisi myymään sijoitusomaisuuden, jäisi yksilön varallisuus merkittävästi pienemmäksi, jos laina-aika olisi 25 vuotta. Tai sitten asunnon arvonkehitys saisi olla merkittävää, että se kompensoisi tämä.

Kolmantena pointtina nostaisin esille eri elämäntilanteiden huomioimisen. Vastavalmistuneella yksin asuvalla on täysin eri tilanne omassa taloudessaan, kuin nuorella pariskunnalla, jotka miettivät yhteisen asunnon ostoa. Kahdella henkilöllä velkakaton ylärajakin tuplaantuu, mikä mahdollistaa jo mielekkäämmän asunnon hankkimisen. Tämä voi kannustaa perheen perustamiseen, mikä hyvinvointivaltion kannalta olisikin erittäin toivottavaa.

Mutta yksin asuvaa nuorta ei saa jättää tämän varallisuuskehityksen ulkopuolelle, vaan hänelle pitää myös luoda mahdollisuus kartuttaa omaa varallisuuttaan oman asunnon avulla. Yksin asuvalle tulisikin luoda mahdollisuus näyttää, mihin hän pystyy työmarkkinoilla ja elämässä, eikä samantien evätä lainahakemusta, jos vuositulot ovat pienemmät.

Uhkana varallisuuserojen kasvu

Tällaisenaan mitä velkakattoa nyt valmistellaan ja millainen se on lausuntokierroksella, olen huolissani varallisuuserojen kasvamisesta. Monella nuorella ei ole enää mahdollisuutta ostaa ensiasuntoa, joka kasvattaisi heidän varallisuuttaan velkaa lyhentämällä ja mahdollisena hintakehityksenä ylöspäin. Nuoret joutuisivat asumaan vuokralla entistä pidempään ja nämä vuokraisännät ja-emännät olisivat varakkaita asuntosijoittajia, jotka mielellään tarjoavat asuntoja vuokralle hyvin koulutetuille ja fiksuille nuorille.

Ei tehdä velkakatosta varallisuuserojen kasvattajaa! Mahdollisestaan nuorille oman varallisuuden kartuttaminen.

Hyvästä puutarhurista hyväksi sijoittajaksi

Posted on by Huju

Hyvästä puutarhurista hyväksi sijoittajaksi

Onnistuuko sulta viherkasvien kasvattaminen kotona? Tarkotan nyt sitä, että ne kasvit on vielä hengissä useita kuukausia ja vuosia sen jälkeen, kun oot ne jo hommannut. Jep, ei multakaan! (Multa=minulta, ei se eloperäinen kasvuaines, haha), noniin takasin asiaan.


vaurastuminen vaatii pitkäjänteisyyttävaurastuminen vaatii pitkäjänteisyyttä
Kypsien vihannesten saaminen vaatii aikaa, samalla tavalla myös vaurastuminen vaatii pitkäjänteisyyttä

Jos kuitenkin kuulut siihen porukkaan, jotka onnistuu huolehtimaan kasveistaan läpi vuoden ja vieläpä niin, että kasvitkin säilyy hengissä, onneksi olkoon! Sulla on todella loistavat mahdollisuudet pärjätä sijoittamisessakin äärettömän hyvin.


Olen kotoisin maatilalta. Minulla ja siskoillani oli omat pienet kasvimaat, kun oltiin lapsia. Keväällä kylvettiin niihin yhdessä vanhempien kanssa kukkien, vihannesten ja viljan siemeniä. Loppu hoitaminen jäi jokaisen omalle vastuulle. Oon luonteeltani ajoittain sellainen, että haluan saada asioita tapahtumaan, heti. Oon valmis tekemään sen eteen myös tosi paljon töitä, että näin tapahtuisi. Kasvimaan hoitaminen ja siementen itämisen seuraaminen ei nyt suoranaisesti osu tähän luonteeseen. Siinä kun menee oma aikansa ennen kuin mullan läpi alkaa nousemaan vihreä verso. Mut ai että sitä fiilistä, kun se tapahtuu!

 

Mietin hetken, että mihin nykypäivän tilanteeseen sitä tunnetta voisi verrata, kunnes mä keksin. Sama tunne tulee, kun sijoittamisessa jokin välitavoite on saavutettu. Se voi esimerkiksi olla jonkun tietyn sijoitussumman saavuttaminen.

 

 

Sijoittaminen on mulle nykypäivänä kuin kasvimaan hoitoa lapsena.

Niin kuin puutarhanhoidossa myös sijoittamisessa kannattaa asettaa välitavoitteita ison maalin saavuttamiseksi. Jos esimerkiksi puutarhanhoidossa ainoa tavoite on saada valmis lopputuote, voi matka tuntua tosi pitkältä ja puuduttavalta ja mielen vallata ajatus, että mitään ei tapahdukaan ja haluan lopettaa kasvin hoitamisen. Mutta jos asetat puutarhanhoidossa myös välitavoitteita, on lopputuotteen saaminen todennäköisempää. Tällaisia voisi olla esimerkiksi, kun istutetusta siemenestä ensimmäisen kerran nousee maanpinnalle vihertävä taimi. Sitten taimesta haarautuu ensimmäinen haara tai oksa. Tämän jälkeen voi odottaa ensimmäistä nuppua, sitten kukkaa ja lopulta kukasta muodostuvaa raakaa vihannesta. Lopulta raaka vihannes kypsyy valmiiksi mehukkaaksi loputtuotteeksi, tomaatiksi.


Kuvasin tomaatinsiemenen kasvutarinan valmiiksi kypsäksi tomaatiksi 6 välitavoitteen avulla. Okei, en tiedä meneekö se täysin noin ja oliko termit oikein, mutta toivottavasti sait ajatuksesta kiinni. On paljon mukavampi seurata kasvumatkaa, kun huomaa, että tavoitteita on saavutettu. Kuin vain odottaa suoraan tuota valmista kypsää tomaattia.


Samalla tavalla voisit asettaa sijoittamisessa ja vaurastumisessa itsellesi tavoitteita. Jos ainoa tavoitteesi on olla taloudellisesti vapaa, mitä se kullekin sitten tarkoittaakaan, 40-vuotiaana ja olet nyt 20-vuotias opiskelijabudjetilla elävä nuori, voi unelma tuntua tosi kaukaiselta. Lähde siis purkamaan tätä tavoitetta pienempiin palasiin. Päätavoite voi olla, vaikka se miljoonan euron rajapyykki, jos siltä tuntuu, mutta ne välitavoitteet ratkaisevat.


Lähtisin itse purkamaan tätä ylhäältä alaspäin eli päätavoitteesta tultaisiin yksi steppi kerrallaan alaspäin, jolloin ihan ensimmäiseksi konkreettiseksi tavoitteeksi voisi esimerkiksi asettaa: ”Otan kauppareissulle mukaan oman kestokassin, enkä osta joka kerta 0,2€ maksavaa muovikassia.”

Kuulostaa todella pieneltä ja merkityksettömältä, mutta niin kuuluukin. Mitä pienempi ja toteuttamiskelpoisempi tavoite on, sitä todennäköisimmin sen suoritamme. Tämä pieni teko kuitenkin saa aivomme aktivoitumaan ja ajattelemaan asioista eri tavalla, jolloin tulevaisuudessa isompienkin tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista.


Palataan vielä omaan tarinaani. En tiedä oisko musta ikinä tullut sijoittajaa ilman kasvimaan hoitamista. Tai olisi varmaan, mutta oisko tullut niin pitkäjänteistä, siitä en ois niinkään varma. Asun kerrostalossa ja mulla on muutamia viherkasveja ja tomaatin taimia. Parhaan kykyni mukaan yritän niitä hoitaa, mutta aina en muista kastella niitä ja joskus kastelen liikaa. Ois helpompaa, jos sen pystyis automatisoimaan.


Sijoittaminen on mulle nykypäivänä kuin kasvimaan hoitoa lapsena. Oon kiinnostunut siitä ja lopputuotteesta, mutta mulla on myös välitavoitteita ja -haaveita, jotta matkanvarrellakin voi nauttia menosta. Muuten varmasti loppuis kärsivällisyys ja usko koko korkoa korolle ilmiöön.

 

Aina, jos oikeastaan koskaan, sijoittaminen ei kuitenkaan ole vauhdikasta seurattavaa ainakaan mun osalta. En jaksa aina olla seuraamassa mitä siellä tapahtuu, mut välillä tulee jaksoja, kun seuraan todella aktiivisesti. Sen takia mulle sopii todella hyvin, että mä oon automatisoinut sen. Joka kuukausi menee tietty summa rahastoihin, jolloin mun ei tarvii miettiä asiaa sen enempää. Kuitenkin silloin, kun asiat kiinnostaa tosi paljon ja seuraan hyvinkin aktiivisesti markkinoita, niin haluun ottaa myös näkemystä osakkeilla. Sillon mä tutkin niitä ja sijoitan suoraan osakkeisiin, eli siis ostan ja pidän niitä. Näin mulle kertyy sopiva ”sijoituskasvimaa”, joka koostuu eri kasveista (sijoituskohteista) enkä oo altis yhdelle kasvitaudille (kaikki rahat yhdessä kohteessa olevalle riskille).

 

Sijoittaminen ja vaurastuminen on opettanut tosi paljon kärsivällisyyttä. Asiat ei tapahdu hetkessä, mutta pienet ja toistuvat teot tuo koko ajan päätavoitetta lähemmäs. Tämän vuoksi viherkasvinsa hengissä säilyttävillä, on suuri mahdollisuus tulla hyviksi sijoittajiksi ja vaurastua.

Mielessä oma asunto? 5 vinkkiä asunnon ostoon

Posted on by Huju

Mielessä oma asunto? 5 vinkkiä asunnon ostoon

Haaveiletko jossain kohtaa omasta asunnosta? Jep, aika moni meistä haaveilee. Asunto ja oma koti onkin monella suomalaisella suurin yksittäinen omistus koko elämänsä aikana. Mitä sitten kannattaisi ottaa huomioon, kun lähtee tekemään ensi askeleita oman asunnon hankintaa varten? Listasin tähän viisi vinkkiä, mitkä ainakin kannattaa ottaa huomioon. Vinkeistä paistaa myös oma kokemus, kun 2v sitten ostin ensimmäisen oman asuntoni Turun keskustasta.

 

1. Määritä mitä haluat ja mistä olet valmis joustamaan

Asunnon ostaminen kannattaa aloittaa siitä, että lähdet miettimään mitä haluat. Pohdi tarkkaan elämäntilannettasi ja pyri näkemään myös hieman pidemmälle, vähintään 2-3 vuoden päähän. Millainen elämäsi silloin on ja missä mahdollisesti työskentelet? Kannattaa myös listata asioita, joita ehdottomasti haluat, että omassa kodissasi on tai mitä sen osto mahdollistaa. Tällaisia voi esimerkiksi olla tarkka listaus ominaisuuksista, joita asunnossa tulee olla (parveke, sauna, uusi keittiö…). Myös läheiset palvelut voivat olla näitä listattavia asioita, eli kuinka lähellä lähin koulu, kauppa tai apteekki on.


Pohdi myös millainen pohjaratkaisu on toimiva juuri sinulle/teille. Kuinka monta huonetta, onko ikkunat auringon suuntaan vai ei? Nämä ovat sellaisia asioita, joita on vaikea muuttaa oston jälkeen.


Ihan yhtä tärkeää kuin omien halujesi ja tarpeidesi listaaminen, on myös niiden asioiden listaaminen joista olet valmis joustamaan. En sano etteikö unelmakotia voisi löytää, mutta oman kokemukseni mukaan sellaisen pystyy myös tekemään. Kannattaa siis nähdä hieman vaivaa ja listata ne asiat, mitkä eivät ole niin tärkeitä. Esimerkiksi jos haluat asunnon olevan aivan uudenveroinen, mutta löydätkin kohteen, jossa on 70-luvulta tutut kuviolliset tapetit sekä vanha lattia. Jos tämä muuten olisi aivan täydellinen sijainnin, pohjaratkaisun sekä muiden toiveidesi listassa, mieti voisitko joustaa sen verran ja uusia vaikka itse lattiat ja seinät?


Kannattaa määrittää siis muutama tärkein toive mitä haluat omassa asunnossasi olevan. Toisin sanoen mieti muutama tärkeä kriteeri joiden tulee täyttyä, jos ne eivät täyty, ei kannata joustaa juuri niistä itselleen tärkeimmistä toiveista. Mikään kun ei harmita niin paljon, kun joustaa jostain itselleen tärkeästä ja huomata jälkeenpäin, että juuri se alkaa ärsyttämään päivä päivältä enemmän.

 

2. Sijainti, sijainti, sijainti

Ei ole sattumaa, että lähes kaikissa asuntokeskusteluissa esiin nousee yksi asia: sijainti. Sijainti kun on ainoa sellainen asia mitä ei oston jälkeen pysty muuttamaan. Mieti siis todella tarkkaan missä haluat asua. Oletko kaupungin keskustan sykkeestä nauttiva vai haluatko asua kenties hieman keskustan ulkopuolella hyvien kulkuyhteyksien sekä palveluiden äärellä.


Mieti tarkkaan myös sitä mitä ympärillä on nyt ja mitä siinä tulee olemaan vuosien päästä. Jos haluat asua rauhassa ja muutat syrjäiselle alueelle, mutta muutaman vuoden päästä siihen kaavoitetaankin uutta asuinaluetta, onko se silloin enää unelmiesi sijainti?


Hyvästä sijainnista joutuu myös maksamaan enemmän. Hyvä sijainti onkin sitten mielipidekysymys. Sijainnin suhteen ei välttämättä kannata olla liian tiukka, sillä muuten asunnon osto voi viivästyä todella paljon. Myytäviä kohteita kun ei välttämättä tule saataville, juuri silloin kun sinä etsit asuntoa. Mieti siis muitakin sijainteja ja kenties muita paikkakuntia, josta kuitenkin voi saada sijainniltaan samat palvelut tai ominaisuudet.


Sijainti määrittää paljon myös asunnon jälleenmyynnissä. Suomessa on todella suuret erot merkittävien kasvukeskusten (pk-seutu, Turku, Tampere, Oulu) ja muun Suomen välillä asuntojen hinnoissa. Kasvukeskuksissa asuntojen hinnat ovat nousseet, jolloin omaisuutesi siellä myös kasvaa. Vastaavasti muualla asuntojen hinnat ovat laskeneet tai eivät ainakaan ole nousseet niin paljoa. Tällöin omaisuutesi arvo laskee, vaikka omistatkin asunnon.


Yksi sijantiin liittyvä pointti täytyy nostaa myös esille, nimittäin kerrostalossa sijaitsevan asuntohuoneiston sijainti. On eri asia asua aivan maantasakerroksessa kuin ylimmissä kerroksissa. Mieti siis myös sitä, mitä haluat tällä mittarilla vai onko sillä sinulle mitään väliä. Itselle tämä ominaisuus painoi aikoinaan kohtalaisen paljon asuntoa etsiessä. Olen varttunut maaseudella ja oman huoneeni ikkunasta on aina nähnyt kauas. Siksi halusin myös, että omasta kodistani voi nähdä kauas. Kerrostalossa se vääjäämättä tarkoittaa ylimpiä kerroksia, joten etsin sellaisia kohteita.


3. Millaisessa kunnossa asunto on

Ei ole ihan samantekevää millaisen asunnon ostaa sen kunnon puolesta. Osaan asuntoihin voi muuttaa melkeinpä seuraavana päivänä kauppakirjan allekirjoituksesta, mutta toinen voi vaatia usean viikon tai kuukauden täydellisen remontin. Isot remontit ovat kalliita. Tällaisia ovat esimerkiksi kylpyhuone- ja keittiöremontit. Vastaavasti isolta kuulostavat koko asunnon pintojen uusiminen (lattia, seinät, katto) ei loppu peleissä ole hirveän iso ja kallis urakka. Joo, toki niihinkin saa rahaa palamaan ihan niin paljon kun vaan haluaa, mutta muutamalla tuhannella eurolla saa jo varsin näyttävää jälkeä!


Yksi tällä hetkellä voimassa oleva trendi on hyväkuntoisten muuttovalmiiden asuntojen ostaminen. Ihmiset haluavat helppoutta ja siitä ollaan myös valmiita maksamaan. Tämä kannattaa ottaa huomioon, jos vastaan tulee esimerkiksi kaksi hyvin saman tyyppistä kohdetta. Toinen on juuri remontoitu ja toisessa olisi vähän enemmänkin laitettavaa. Juuri remontoidusta kohteesta voi pyytää todella paljon enemmän suhteessa huonokuntoisempaan. Pohdi siis hetki voisitko saada halvemmasta kohteesta samanlaisen tai jopa paremman, jos teetätät siihen remontin tai teet sen itse. Silloin ainakin saat juuri sitä mitä haluat ja saat ostettua kohteen halvemmalla.


Tästä päästäänkin siihen, jos kohde vaatii remonttia, mieti tarkkaan kuinka paljon olet valmis maksamaan siitä ja oletko itse valmis tekemään sen vai palkkaatko ulkopuolisen. Ulkopuolinen duunari nostaa kuluja tuntuvasti verrattuna oman käden jälkeen. Remontti myös hidastaa kohteeseen muuttoa. Jos siis sinun täytyy päästä muuttamaan välittömästi, niin silloin en suosittele ostamaan kohdetta, joka vaatii kahden kuukauden täydellisen saneerauksen.


Kun itse etsin ensiasuntoani minua ei kiinnostanut juuri ollenkaan missä kunnossa asunto oli sisältäpäin, pois lukien kylpyhuone ja keittiö, ne kun ovat kalleimmat remontoitavat huoneet. Halusin jopa päästä itse tekemään ja remonttireiskailemaan, joten etsin kohteita, joissa kylppäri sekä keittiö oli kunnossa, mutta muuten voisin tehdä kaiken itse uusiksi. Näinpä löysinkin sellaisen kohteen. En halua valehdella. Se vaati työtä! Ensinnäkin kohteen löytäminen, mutta etenkin sen saaminen asumiskuntoon. Pyöritin silloin yritystä ja päivät venyivätkin helposti 15 tuntisiksi. Ensin aamulla klo 7 asunnolle remontoimaan ja sitten viiden jälkeen kotiin tekemään oikeita töitä loppuillaksi. Sitä jatkui hieman vajaa 1,5kk ja se oli aivan maksimi. Olisin polttanut itseni loppuun, jos se olisi kestänyt viikonkin pidempään. Tätä tilannetta olen avannut paremmin täällä.


4. Nopeus ja rauhallisuus samaan aikaan

Halutut kohteet menevät myydyiksi todella nopeasti. Oikeastaan niin nopeasti ettei niitä ehdi edes näkemään. Kohteet eivät ehdi tulla edes julkiseen myyntiin, kun ne ovat menneet kaupaksi jo sisäpiirissä. Tämä näkyi tosi hyvin viime kesänä, kun selailin myytäviä kohteita Oikotie-lehdestä. Lehdessä ei ollut juuri yhtään kohteita myynnissä, vaan sivut olivat täyttyneet pelkästään kiinteistönvälittäjien naamoista ja yhteystiedoista, joissa pyydettiin ottamaan yhteyttä, jos sinulla on myytävä kohde. Myytävää ei siis ollut, ostajia kylläkin oli. Tämä nosti ja nostaa edelleen hintoja.


Kun tiedät mitä haluat (vinkki 1) on kohteen löytäminenkin helpompaa. Et kuluta aikaasi sellaiseen mikä sinua ei kiinnosta yhtään ja voit keskittää siitä vapautuvan ajan sen oikean löytämiseen. En pidä lainkaan huonona vaihtoehtona yrittää tutustua mahdollisimman moneen kiinteistönvälittäjään ja kertoa heille mitä etsit ja toivot. Näin he voivat olla sinuun suoraan yhteydessä, kun sopiva kohde olisi tulossa hänelle myyntiin. Tähän yksi keino on puhtaan ostotarjouksen tekeminen. Ostotarjouksessa määrität siis juuri niitä toiveita mitä haluat kohteesta löytyvän mm. hintahaarukka, koko, sijainti jne… Tämä niin kutsuttu sisäpiiri pitää siis huolen siitä, että kaikki kohteet eivät edes ehdi julkiseen myyntiin.


5. Juttele pankin kanssa hyvissä ajoin

Viimeisenä mutta ei suinkaan vähäisimpänä vinkkinä on, että kilpailuta asuntolainasi jo nyt, vaikka et vielä asuntoa olisikaan ostamassa. Tällä hetkellä pankkien lainaneuvottelut voivat venyä jopa viikkojen päähän. Mikään ei ärsyttäisi niin paljon kun löytää unelmakohde, mutta et olisi saanut vielä lainalupausta pankista. Näin on käynyt todella monelle viimeisen parin vuoden aikana. Lainalupaus on siis pankin myöntämä lupaus rahoittaa haettu laina. Sen lisäksi kun oot saanut pankilta lainalupauksen, saat myös tiedon, että millanen kohde sun on mahdollista realistisesti hankkia. Jos unelmoit puolen miljoonan lukaalista ja pankit lupaa max 200 000€ lainaa niin siinä saa tehdä vähän suunnitelmiin muutoksia tai hankkia tarvittavat lisävarat jollain muulla tavoin.


Kannattaa kilpailuttaa pankkeja ja pyytää heiltä lainatarjouksia. Pelkkää lainan korkoa ei kannata tuijottaa, vaikka se iso osa kulujen määräytymiseen jatkossa onkin, vaan olisi hyvä puntaroida juuri kyseisen tarjouksen ja luotonantajan suhdetta sinuun ja elämäntilanteeseesi. Jollain voi esimerkiksi olla hieman korkeampi korko lainassaan, mutta jos lainasta saadut bonukset esim. Osuuspankilla, maksavat vakuutuksiasi, voi se olla lopulta edullisempi vaihtoehto, kuin tarttua korollisesti halvempaan toisen pankin tarjoukseen.


Itselläni aikoinaan tämä meni juuri päinvastoin. Katselin asuntoja ja kun sopiva löytyi aloin vasta kilpailuttamaan pankkeja. Minulla kävi tuuri, sillä silloin ei ollut niin kova pöhinä asuntomarkkinoilla kuin nyt ja kohteeni ei ollut kaikkien suosikki. Lisäksi sain suoritettua neuvottelut lopulta yllättävän nopeasti omassa pankissani, joten loppu hyvin kaikki hyvin.

 

Toivottavasti näistä vinkeistä oli sinulle hyötyä! 🙂 Kuulisin mielelläni mitä mieltä olit, joten jätä ihmeessä kommentti alapuolelle oliko tästä hyötyä vai jäitkö kaipaamaan jotain.


Tsemppiä unelma-asunnon etsintään!

Tasapuolinen talousoppi kuuluu kaikille

Posted on by Huju

Tasapuolinen talousoppi kuuluu kaikille

Selailin eilen aamulla uutiset pikapuoliin läpi. Huomioni kiinnittyi Ylen uutiseen, jossa lukioikäisille helsinkiläisnuorille tarjotaan talousoppia mobiilisovelluksen avulla. Ensimmäinen ajatukseni oli, että ”wau, nyt ollaan asian ytimessä!”


Kyseessä on maksullinen mobiilisovellus, jonka koulu on päättänyt kustantaa kaikille oppilailleen ainakin yhdeksi lukuvuodeksi. Jatkoa suunnitellaan kokemusten perusteella. Tämä on mielestäni loistava ja toivottava avaus suomalaisten taloustaitojen kehittämisessä. Oli iso askel saada talousopetus osana peruskoulun opetussuunnitelmaa muutamia vuosia sitten. Tällä hetkellä koulujen valmiudet tarjota tasapuolista talousopetusta ovat kuitenkin rajalliset.


Talousoppi, niin kuin kaikkien muidenkin aineiden opetus, on edelleen riippuvaista opettajan omasta kiinnostuksesta ja osaamisesta aiheen ympärillä. Tämä on luonnollista ja ymmärrettävää, onhan opettajatkin ihmisiä. Katse tulisikin suunnata opettajien koulutukseen, mitä ja miten siellä käydään talousaiheita läpi. Tämä on pidempi polku mihin ehdottomasti tulisi panostaa, mutta nopeampi keino vastata tähän ongelmaan on yhteistyö.


Yhteistyö koulujen, yritysten ja järjestöjen kanssa. Moni yritys ja järjestö tekee todella hyvää työtä nuorten talousosaamisen kehittämiseksi. Kouluille nämä näyttäytyvät ilmaisina tai ainakin matalakuluisina mahdollisuuksina saada tarjontaansa ammattitaitoista talousopetusta. Tämä on mahdollista eri hankkeiden avulla. Isot yritykset myös haluavat osoittaa oman yhteiskuntavastuunsa tarjoamalla kouluille sisältöä talousopetukseen, mikä puolestaan toimii hyvänä markkinointikanavana yritykselle.


Tiedostan todella hyvin koulujen haastavat taloudelliset tilanteet. Lukuvuodeksi suunnitellut budjetit alkavat pahimmassa tapauksessa rakoilla jo syyslukukaudella. Taustalla on monen monta syytä, kuten esimerkiksi koulutusrahoituksen leikkaaminen. Mielestäni tämä onkin jännä tapa investoida osaamiseen ja kansalaistaitojen kehittämiseen. Harvoin leikkaamalla rahoitusta syntyy mitään uutta.


Talousopetus pitäisikin nähdä investointina tulevaisuuteen. Kun nuorilla on tietyt valmiudet oman talouden hallintaan ja raha-asioihin, auttaa se heitä koko loppu elämänsä ajan, ei pelkästään yhden lukuvuoden ajan. Hyvä talousopetus ottaa huomioon niin kovat tiedot ja taidot, kuten numerot ja talouden lainalaisuudet, mutta ennen kaikkea myös pehmeät taidot, miksi ajattelemme rahasta niin kuin ajattelemme ja miksi ostamme jotain, rahapsykologian. Monethan meistä kun tietävät, että tuloja pitäisi olla enemmän kuin menoja, mutta käytännössä tämän toteuttaminen voi olla haaste ilman ymmärrystä omista raha-ajatuksistaan.

 

vapaus, unelma

Kannustava ja monipuolinen talousopetus luo uskoa nuorelle saavuttaa omat unelmansa

Kannustan kouluja näkemään tässä asiassa pidemmälle kuin yksi lukuvuosi. Mieti tilannetta, jossa oma lapsesi tai entinen oppilaasi peruskoulun jälkeen päätyy rahavaikeuksiin ja hänen elämästään tulee taistelua velkojia vastaan, puhumattakaan muista inhimillisistä huolista, joita raha voi aiheuttaa. Verrattuna tilanteeseen, jossa peruskoulun läpäissyt nuori on luottavainen omaan osaamiseensa myös taloudellisessa mielessä ja tekee tulevaisuudessa fiksuja sekä kestäviä rahapäätöksiä. Tällainen nuori muistaa aina lämmöllä mistä oppinsa on saanut ja sinulla, opettajana, vanhempana, kasvattajana, on mahdollisuus tarjota tämä tulevaisuus nuorelle.


Ei myöskään sovi vähätellä esimerkin voimaa etenkin nuorten talousopetuksessa. Nuoret ovat siinä iässä, että he vertailevat itseään muihin ikätovereihinsa. Tätä hyödyntäen talousoppi vetoaa nuoriin enemmän, kun nuorille puhuu nuorten kielellä ja nuorten elämäntilanteen huomioiden. Kuka tällaista sitten voi tarjota? Nuoret itse, toinen toisilleen tai nuori ammattillainen, oli se sitten opettaja tai ulkopuolinen taho. Tarinat erilaisista rahapoluista avartavat nuorten näkökulmia. Talousopetus kannattaakin nähdä laajana kokonaisuutena, jossa tarinoilla ja kokemuksien jakamisella on yhtälainen merkitys, kuin kovilla tiedoilla ja taidoilla.


Mieti, miten sinä haluaisit, että lapsesi tai entiset oppilaasi muistavat sinut raha-asioista puhuessaan. Uskalla nähdä kauas. Tarjoa mahdollisuuksia.


Tasapuolinen talousopetus kuuluu kaikille.

Hyviä uutisia kerrankin sulle, opiskelija!

Posted on by Huju

Hyviä uutisia kerrankin sulle, opiskelija!

Harvassa on ollut ne uutiset, jotka nostattais opiskelijoiden fiiliksiä. Nyt kuitenkin sellanen tuli. Toki samaan hengenvetoon pitää mainita, että ilo ei taida jäädä kovin pitkäksi aikaa, mutta nauttikaa nyt edes tämä lyhyt tovi! Mistä siis on kyse?

No opiskelijoiden tulorajoista tietty!

Eilen uutisoitiin, että opiskelijat saavat tienata ensi vuonna eli vuonna 2022, 25% enemmän mitä normaalisti ilman, että se vaikuttaa opiskelijan muihin tukiin. Käytännössä se siis tarkoittaa, että nyt kun opiskelija on saanut tienata tukikuukauden* aikana 696€, on summa ensi vuonna noin 870€. Yli 170€/kk enemmän, mikä mahdollistaa ehkä noin 15 lisätuntia työaikaa kuukaudessa, eli kaks työvuoroa.

*Tukikuukausi on kuukausi, jolloin opiskelija on oikeutettu opintotukeen. Yleensä kalenterivuodessa on 9 tukikuukautta, koska kesäisin monet opiskelijat ovat töissä eivätkä edistä opintojaan.

Tosi monet opiskelijat käyvät töissä opintojen ohessa, joten heille tämä on erittäin tervetullut uudistus. Aiemmin on joutunut laskemaan todella tarkkaan kannattaako työvuoroa edes ottaa vastaan tai ylipäänsä voiko ottaa, kun tuloraja on täyttymässä. Tämä aiheuttaa ymmärrettävästi turhautumista ja ylimääräistä stressiä mitä opiskelijoilla on muutenkin jo ihan tarpeeks.

Ne ketkä ei töissä oo käynyt opintojen ohella, niin niiden toimintaa tämä uudistus tuskin tulee muuttamaan. Eikä tämä 170€/kk lisää vielä nyt mikään hurraa huuto ole, enemmänkin voisi olla. Toki on aiheellista miettiä, että miks täyspäiväiset opiskelijat on lähes pakotettu tekemään töitä opintojen ohella ja velkaantumaan opintolainalla ylipäänsä pärjätäkseen elämisestä. Se on niin monimutkanen ja poliittinen ongelma, et en halua sitä lähtee sen enempää puimaan tässä tekstissä.

Tuettomina kuukausina tuloraja nousee noin 2600 euroon aiemmasta noin 2070 eurosta. Hyvä lisäys sekin etenkin ahkerille kesäduunareille.

Huonu juttu täs koko jutussa on se, että se kestää vaan ens vuoden 2022 ja sitten se päättyy. Eli jatkoa ei ole näillä näkymin tiedossa. Toki asiat saattaa muuttua, mutta nyt ainakin näin. Tällä kestorajotuksella halutaan hillitä sitä, että opiskelijat ei tekis liikaa töitä ja sitä kautta opinnot ei etenisi suunnitellussa aikataulussa. Ihan hyvä perustelu kyllä ja oon samaa mieltä, että koulusta pitäis päästä entistä nopeemmin työelämään, jossa oikeesti ne opitut asiat viedään käytäntöön. Joka tapauksessa kun työntekijöitä joudutaan kouluttamaan työtehtäviin.

Mitä siis nyt sinun kannattaisi tehdä?

Mun vinkki sulle opiskelija, on se, että tee niin paljon duunia, kun ite jaksat ja pystyt ja vaikka sillä kustannuksella, että opinnot hiukan myöhästyis. Toki ei niin paljoo, että menetät opintolainahyvityksen! Tai jos sekin oikeus sitten menee niin sitten vaan duuniaduunia. Koska se, että saat työkokemusta on äärettömän kallisarvosta nykypäivän työelämässä.

En haluu olla pessimisti, mut voi olla, että 5-10 vuoden päästä on hiukan eri taloudelliset tilanteet ja työpaikoista vielä suurempi pula. Koska nythän sinällään ei oo pulaa työpaikoista eikä -tekijöistäkään, mut niiden kohtaamisessa on. Eli sillon ku talous sakkaa ja ei oo töitä tarjolla on hyvä, että on joku paikka mihin mennä tai mitä tehdä. Täs tapauksessa se ois koulunpenkki. Eli jatkaisit opintoja siinä kohdin, jos töitä ei löytyisi.

On olemassa eri tutkimuksia siitä, miten vastavalmistuneena koettu työttömyys vaikuttaa hänen koko työuransa kehittymiseen negatiivisesti. Toisin sanoen jos valmistut koulusta etkä pääse heti johonkin töihin, vaikuttaa se myös sun työllistymiseen selvästi vanhempana. Onneks tässä on tottakai poikkeuksia, mutta pääpiirteittäin näin.

Mä siis kannustan siihen, että hankkikaa työkokemusta! Se on sitä, mitä ei voi rahalla mitata. Siinä kohtaa kun huonot ajat joskus iskee kohalle ja kilpaillaan työpaikoista, niin useat työnantajat haluaa antaa työpaikan sellaselle kenellä on jo hiukan kokemusta työelämästä ja kenties siltä alalta, kun sellaselle kenellä työkokemus on lähes olematonta ja on just valmistunut.

Missään tapauksessa en kannusta ajamaan itteäs piippuun sen takii, että yrittää sykkiä 30 tuntia töitä ja siihen päälle täyspäiväset opiskelut ja muu sosiaalinen elämä. En missään nimessä. Mut mä kannustan siihen, et jos sä joskus oot miettiny et tekisit töitä opintojen ohella tai on se fiilis et kyl mä jaksaisin enemmänkin tehä mitä nyt, niin TEE TÖITÄ! Nyt siihen on luotu vielä edes pieni hetkellinen kannustin ni käytä se hyväkses!

Allekirjoittanut työskenteli koko opiskeluidensa ajan keikkaluonteisesti ja kesällä osa-aikaisesti. Työt toi mukavaa vaihtelua opiskelijaelämään ja mikä parasta ni pääsi oikeesti viemään heti siinä opintojen ohella niitä opittuja asioita käytäntöön.

Tsemiä syksyyn!