Budjettihiiri

Mitä tehdä, kun sijoitukset näyttävät punaista? 4 vinkkiä

Mitä tehdä, kun sijoitukset näyttävät punaista? 4 vinkkiä

Heti alkuun! Raha ei oo, eikä siitä saa tulla elämässä tärkeintä! Ihmiselämä itessään on paljon paljon arvokkaampaa. Kirjotan kuitenkin tän tekstin nyt, koska myös raha ja taloudellinen tilanne huolestuttaa monia.

Tänä vuonna ja varsinkin ihan viime aikoina tätä kirjoittaessa, osakekurssit on tullut alaspäin. Taustalla on parikin syytä ensinnäkin kiristynyt ja nyt jo eskaloitunut tilanne Ukrainassa. Toisekseen keskuspankkien (FED Amerikassa ja EKP Euroopassa) suunnitelmat kiristyvästä rahapolitiikasta, muun muassa korkojen nostot.

Kurssilaskut kuuluu sijoittamiseen aika ajoin ja ne syntyy eri tekijöistä. Niin ikäviä, kun ne syyt sen syntymiseen voikin olla, en sen enempää mene nyt tän kurssilaskun syihin täs tekstissä. Keskityn ennemmin siihen, mitä tässä hetkessä joka ikinen meistä voi tehdä. Kokosin tähän 4 vinkkiä millä voit vähentää paniikkia omassa sijoitustoiminnassasi ja välttyy hätiköidyiltä ratkasuilta.

#1 Ota sijoitussuunnitelmasi esiin!

Tää on nyt se hetki, mitä varten sijoitussuunnitelma on tehty. Kun tuntuu et missään ei oo mitään järkee, kurssit laskee, maailma kaatuu ja oma huoli turvallisuudesta sen kaikissa muodoissa lisääntyy, on tärkeetä palata perusasioiden äärelle.

Hyvässä sijoitussuunnitelmassa lukee AINA milloin myyn sijoitukseni. Mitä markkinoilla siis täytyy tapahtua, että myyt omat sijoitukset. Jos on mukana useiden vuosien aikajänteellä ei kannata antaa yksittäisten kurssilaskujen sekottaa suunnitelmaa. Niin ku sanottu, ne kuuluu asiaan.

Yks yleisimpiä syitä sijoitustoiminnan tappioille on se, että laitetaan sijoituksiin jotain sellasta rahaa mitä tarvitaan jokapäiväiseen elämiseen ja sit joudutaan pakolla myymään sijoitukset miinuksella, kun tarvitaankin rahaa ruokaostoksiin. Eiks se oiskin kivempi tilanne, et sun ei tarvis murehtia siitä rysähtääkö kurssit alas ja samaan aikaan jopa saada tuloja osinkojen muodossa sekä ostaa mahdollisesti lisää sijoituskohteita? Tämäkin on täysin mahollista ja kaiken perusta on sun oma henkilökohtainen sijoitussuunnitelma.

Esimerkki sijoitussuunnitelmasta

#2 Pohdi taloudellista tilannettasi

Tää liittyy hiukan edelliseen kohtaan eli siihen kuinka usein ja millaisia summia sulla on tapana sijoittaa kerralla. Jos kurssilasku tai sen pelko aiheuttaa yöunien menettämistä tai sitä, että on yhtäkkiä pakottava tarve koko ajan seurata mitä markkinoilla tapahtuu, voit olla tilanteessa, jossa sulla on sijoituksissa liikaa rahaa kiinni.

Jos siis kurssilasku aiheuttaa pelkoa ja et enää usko hyvään tulevaisuudessa, kannattaa mahdollisesti pienentää sijoitettavaa summaa. Samaan hengenvetoon on kuitenkin sanottava, että kurssilaskujen aikana tehdään isoimmat tulevaisuuden tuotot, kun samoja kohteita saa ostettua halvemmalla. Se kysyy oman pään kestämistä ja jatkuvaa talousälykkyyden kehittämistä, mut on täysin mahdollista!

#3 Mieti, mihin ET voi vaikuttaa

Kurssilasku ei ikinä johdu yksin sinusta itsestäsi. Se on jonkun ulkoisen tekijän aikaansaama reaktio ja isompien massojen yhteinen päätös. Sulla on siis todella rajalliset resurssit vaikuttaa siihen meneekö kurssit yleisellä maailmanlaajuisella tasolla ylös vai alas. Piensijoittajana on haastava ellei mahdoton ite vaikuttaa esim:

  1. Korkotason muutoksiin
  2. Pörssiyhtiön liiketoiminnan arkipäiväiseen kehittämiseen
  3. Maailmanlaajuisiin markkinaliikkeisiin
  4. Yksittäisten valtioiden päätöksiin

Älä vaivaa siis päätäs sillä mihin, et voi vaikuttaa. Sen sijaan on hyvä oppia ymmärtämään, miten eri asiat ja toimet linkittyy toisiinsa syy-seuraus-suhteilla, jotta voit muodostaa myös ite kokonaisnäkemystä siitä mitä mahollisesti tapahtuu tai miksi jotkut asiat tapahtuu.

Sen sijaan, että yrittäisit muuttaa koko maailmanjärjestystä, sä voit oppia ymmärtämään sitä. Ymmärtämisen jälkeen sä voit myös alkaa jopa hyötymään siitä, kun näät siinä myös mahollisuuksia pelkkien uhkien sijaan. En siis sano et nyt sun tulis sulkee silmät kaikelta mitä ympärillä tapahtuu, koska sillon törmää helposti seiniin. Vaan miettimään sitä, että mikä on se juttu minkä mä tästä hetkestä voin oppia liittyen omaan sijoitustoimintaan.

#4 Mieti, mihin VOIT vaikuttaa

Suosittelen keskittymään tähän. Eli niihin asioihin mihin sä oikeesti voit ite vaikuttaa. Ja nyt jos puhutaan henkilökohtasesta sijoitustoiminnasta, niin sä voit vaikuttaa moneen asiaan, esim.

  1. Miksi sijoitat
  2. Mihin sijoitat
  3. Kuinka paljon sijoitat
  4. Kuinka usein sijoitat

Etenkin kohdat 2-4 on sellasia mihin sä voit jo heti tänään vaikuttaa, jos vaan haluat. Voit myydä tai ostaa tiettyjä kohteita, voit päättää millä summalla ostat/myyt niitä ja toisaalta myös siihen, että lähetkö sijoittamaan johonki kuukausittain vai kenties harvemmin.

Saatat myös huomata, että nää kohdat

1-4 on myös sellasia mitä joka ikisestä sijoitussuunnitelmasta tulee löytyä.

Markkinalaskuilta ei voi välttyä

Parhaimmatkaan sijoittajat ei voi välttyy kurssilaskuilta. Warren Buffet, kenties maailman kuuluisin ja menestynein sijoittaja on 91-vuotias. On sanomattakin selvää, että Buffet on nähny jos jonkin näköstä maailman menoa. Kyse ei oo siitä, että yrittäisit estää vääjämätöntä (kurssilaskua) tapahtumasta, vaan siitä, miten siihen suhtautuu. Kaikissa markkinatilanteissa on mahollista pärjätä.

Tähän loppuun haluun viel korostaa, että vaikka mä nyt kirjotan tän sijoittamisen ja rahan näkökulmasta, niin raha ei ikinä saa olla se tärkein asia elämässä.

Tsemppiä sun sijoitusurallesi!

Parhain terkuin,

Henri ”Huju” Hujala

”Tomin isällä on Ferrari, miks meil ei oo?” Miten puhua nuorille rahasta?

"Tomin isällä on Ferrari, miks meil ei oo?" Miten puhua nuorille rahasta?

Jälkimmäiseen kysymykseen voi olla vaikeaa vastata, yritän silti parhaani. Tärkeintä on kuitenkin aloittaa rahapuhe eikä vaieta. Se vain pahentaa asiaa.

Suomessa on lähes 400 000 maksuhäiriömerkinnän omaavaa henkilöä! Se tarkoittaa, että noin joka 14:sta suomalaisista on merkintä. Jos sukujuhlissanne on 30 henkilöä, keskimäärin suvussanne on myös 2 maksuhäiriömerkintäistä. Karuja lukuja.

Mitä väliä maksuhäiriömerkinnällä on? Lyhykäisyydessään, sillä on hyvinkin paljon väliä. Esimerkiksi arkiset asiat, kuten vuokra-asunnon tai puhelinliittymän hankkiminen estyy tai hankaloituu. Nuoren näkökulmasta nämä estävät itsenäistymistä, kun merkintä estää asunnon saamisen ja arkisten hankintojen tekemisen omissa nimissä.

 

Rahavointi osana hyvinvointia

Maksuhäiriömerkintä ja sen vaikutukset ovat vain YKSI esimerkki siitä mitä rahataitojen puute voi aiheuttaa. Raha on kytköksissä koko hyvinvointiimme. Niinpä puhun rahavoinnista osana kokonaisvaltaista hyvinvointia mihin jo entuudestaan tunnistetaan fyysinen, henkinen, sosiaalinen ja psyykkinen puoli. Hyvät rahataidot mahdollistavat hyvän rahavoinnin.

Rahavointi ei tarkoita luksusautojen ja -asuntojen, korujen, kellojen ja muiden ulkoisten härppäkkeiden ostoa. Hyvä rahavointi tarkoittaa stressitöntä, huoletonta ja oman näköisen elämän elämistä ilman, että raha estää meitä elämästä niin. Hyvä rahavointi lisää valintoja. Valintoja tehdä niin kuin itse haluaa. Rahaa ei siis tule haalia pelkästään sen itsensä takia, vaan rahalla mahdollistetaan itselleen tärkeitä asioita.

 

Mitä rahalla ja menestyksellä haetaan?

Monesti rahaa ja menestymistä mitataan ulkoisten asioiden avulla: pankkitilin saldo, auto, titteli, kello jne… Jos kuitenkin pohdimme tarkemmin mistä nämä hankinnat kumpuavat ja miksi haluamme näitä ostaa, voimme huomata päätyvämme ns. “syvään päätyyn”. Luulemme haluavamme kalliin auton, kellon, kännykän tai ison talon, mutta todellisuudessa me haluamme kunnioitusta ja ihailua ja luulemme edellämainittujen asioiden tuovan sitä meille. Ne eivät tuo sitä monessakaan tapauksessa. Nöyryys, ystävällisyys ja empaattisuus tuo meille enemmän kunnioitusta kuin hevosvoimat ikinä!

Todellisuudessa ihmisiä ei kiinnosta kuka kyseisen asian omistaa, vaan heitä kiinnostaa itse asia enemmän. Kun näet kalliin ja hienon auton et ajattele “vitsi toi ihminen on rikas ja cool” vaan ajattelet “jos mulla olis toi auto niin vitsi oisin rikas ja cool”. Ihmiset haluavat vaurautta näyttääkseen muille, että heidän pitäisi olla pidettyjä ja ihailtuja. Todellisuudessa muut ihmiset eivät ihaile sinua, koska asetat vain heille ja heidän omille haluilleen “vaatimustason” olla pidetty ja ihailtu.

 

Meidän vastuumme rahapuhujina

Nuoret ovat herkässä iässä sisäistäessään mikä on cool ja ihailtua ja toisaalta mitä jokaisella tulisi olla esim. “turvallinen” työpaikka ja oma koti. Nämä eivät kuitenkaan enää vastaa nykypäivää. Ei työelämä ole enää sitä, että ollaan 40 vuotta saman työnantajan leivissä ja jäädään eläkkeelle. Toisaalta oma kotikin voi rajoittaa meitä. Miksi sitoa suurta pääomaa seiniin, jos haaveilee tekevänsä uraa ympäri maailmaa? Mitä enemmän luomme nuorille paineita “näin jokaisen tulisi tehdä ja tämä jokaisella tulisi olla” puheiden perusteella, altistamme nuoret tekemään myös taloudellisesti kestämättömiä päätöksiä. Nuori saattaa hankkia jotain, vain koska näin kuuluu tehdä, miettimättä yhtään onko hänellä todellisuudessa varaa siihen.

Meidän (iältään) vanhempien onkin otettava vastuu ja kerrottava nuorille raha-asioista rehellisesti, mutta kannustaen, ei kieltojen ja pelon ilmapiiriä luoden. Jos nuori opetetaan pelkäämään rahaa, miten luulet hänen käyttäytyvän rahan kanssa vanhempana? Aivan oikein. Pelätessämme rahaa haluamme päästä siitä mahdollisimman nopeasti eroon, koska ajattelemme, että “en minä osaa käsitellä sitä, parempi kun joku toinen hoitaa raha-asiani” tai “haluan elää ja nauttia elämästäni, enkä vain kituutella”. Tilin saldo yritetään siis saada näyttämään nollaa ja sitten taas odotetaan uutta palkkapäivää. Kuinka tehokas ja stressitön työntekijä tällainen henkilö on?

Raha-asiat koskettavat meitä kaikkia. Ei siis ole yhdentekevää, miten rahasta puhutaan ja mitä siitä opetetaan nuorille. Lukiessasi tätä, toivon, että sisäistät oman esimerkkisi vaikutuksen nuorille. Olemme kaikki vastuussa rahapuheesta sekä rahataitojen kehittämisestä, tyylejä tähän on monia.

Vaikka Tomin isällä on Ferrari ei se tarkoita, että Sakunkin isällä pitäisi olla Ferrari.

 

Kohti parempaa rahavointia!

 
 

Terkuin,

 

Henri “Huju” Hujala

 

Budjettihiiri