Jälkimmäiseen kysymykseen voi olla vaikeaa vastata, yritän silti parhaani. Tärkeintä on kuitenkin aloittaa rahapuhe eikä vaieta. Se vain pahentaa asiaa.
Suomessa on lähes 400 000 maksuhäiriömerkinnän omaavaa henkilöä! Se tarkoittaa, että noin joka 14:sta suomalaisista on merkintä. Jos sukujuhlissanne on 30 henkilöä, keskimäärin suvussanne on myös 2 maksuhäiriömerkintäistä. Karuja lukuja.
Mitä väliä maksuhäiriömerkinnällä on? Lyhykäisyydessään, sillä on hyvinkin paljon väliä. Esimerkiksi arkiset asiat, kuten vuokra-asunnon tai puhelinliittymän hankkiminen estyy tai hankaloituu. Nuoren näkökulmasta nämä estävät itsenäistymistä, kun merkintä estää asunnon saamisen ja arkisten hankintojen tekemisen omissa nimissä.
Maksuhäiriömerkintä ja sen vaikutukset ovat vain YKSI esimerkki siitä mitä rahataitojen puute voi aiheuttaa. Raha on kytköksissä koko hyvinvointiimme. Niinpä puhun rahavoinnista osana kokonaisvaltaista hyvinvointia mihin jo entuudestaan tunnistetaan fyysinen, henkinen, sosiaalinen ja psyykkinen puoli. Hyvät rahataidot mahdollistavat hyvän rahavoinnin.
Rahavointi ei tarkoita luksusautojen ja -asuntojen, korujen, kellojen ja muiden ulkoisten härppäkkeiden ostoa. Hyvä rahavointi tarkoittaa stressitöntä, huoletonta ja oman näköisen elämän elämistä ilman, että raha estää meitä elämästä niin. Hyvä rahavointi lisää valintoja. Valintoja tehdä niin kuin itse haluaa. Rahaa ei siis tule haalia pelkästään sen itsensä takia, vaan rahalla mahdollistetaan itselleen tärkeitä asioita.
Monesti rahaa ja menestymistä mitataan ulkoisten asioiden avulla: pankkitilin saldo, auto, titteli, kello jne… Jos kuitenkin pohdimme tarkemmin mistä nämä hankinnat kumpuavat ja miksi haluamme näitä ostaa, voimme huomata päätyvämme ns. “syvään päätyyn”. Luulemme haluavamme kalliin auton, kellon, kännykän tai ison talon, mutta todellisuudessa me haluamme kunnioitusta ja ihailua ja luulemme edellämainittujen asioiden tuovan sitä meille. Ne eivät tuo sitä monessakaan tapauksessa. Nöyryys, ystävällisyys ja empaattisuus tuo meille enemmän kunnioitusta kuin hevosvoimat ikinä!
Todellisuudessa ihmisiä ei kiinnosta kuka kyseisen asian omistaa, vaan heitä kiinnostaa itse asia enemmän. Kun näet kalliin ja hienon auton et ajattele “vitsi toi ihminen on rikas ja cool” vaan ajattelet “jos mulla olis toi auto niin vitsi mä oisin rikas ja cool”. Ihmiset haluavat vaurautta näyttääkseen muille, että heidän pitäisi olla pidettyjä ja ihailtuja. Todellisuudessa muut ihmiset eivät ihaile sinua, koska asetat vain heille ja heidän omille haluilleen “vaatimustason” olla pidetty ja ihailtu.
Nuoret ovat herkässä iässä sisäistäessään mikä on cool ja ihailtua ja toisaalta mitä jokaisella tulisi olla esim. “turvallinen” työpaikka ja oma koti. Nämä eivät kuitenkaan enää vastaa nykypäivää. Ei työelämä ole enää sitä, että ollaan 40 vuotta saman työnantajan leivissä ja jäädään eläkkeelle. Toisaalta oma kotikin voi rajoittaa meitä. Miksi sitoa suurta pääomaa seiniin, jos haaveilee tekevänsä uraa ympäri maailmaa? Mitä enemmän luomme nuorille paineita “näin jokaisen tulisi tehdä ja tämä jokaisella tulisi olla” puheiden perusteella, altistamme nuoret tekemään myös taloudellisesti kestämättömiä päätöksiä. Nuori saattaa hankkia jotain, vain koska näin kuuluu tehdä, miettimättä yhtään onko hänellä todellisuudessa varaa siihen.
Meidän (iältään) vanhempien onkin otettava vastuu ja kerrottava nuorille raha-asioista rehellisesti, mutta kannustaen, ei kieltojen ja pelon ilmapiiriä luoden. Jos nuori opetetaan pelkäämään rahaa, miten luulet hänen käyttäytyvän rahan kanssa vanhempana? Aivan oikein. Pelätessämme rahaa haluamme päästä siitä mahdollisimman nopeasti eroon, koska ajattelemme, että “en minä osaa käsitellä sitä, parempi kun joku toinen hoitaa raha-asiani” tai “haluan elää ja nauttia elämästäni, enkä vain kituutella”. Tilin saldo yritetään siis saada näyttämään nollaa ja sitten taas odotetaan uutta palkkapäivää. Kuinka tehokas ja stressitön työntekijä tällainen henkilö on?
Raha-asiat koskettavat meitä kaikkia. Ei siis ole yhdentekevää, miten rahasta puhutaan ja mitä siitä opetetaan nuorille. Lukiessasi tätä, toivon, että sisäistät oman esimerkkisi vaikutuksen nuorille. Olemme kaikki vastuussa rahapuheesta sekä rahataitojen kehittämisestä, tyylejä tähän on monia.
Vaikka Tomin isällä on Ferrari ei se tarkoita, että Sakunkin isällä pitäisi olla Ferrari.
Kohti parempaa rahavointia!
Terkuin,
Henri “Huju” Hujala
Budjettihiiri
