Budjettihiiri

Oma talous tutuksi -koulukiertue 2024 Vaasaan!

Oma talous tutuksi -koulukiertue on tavoittanut yli 4000 yläkouluikäistä nuorta.

*Artikkeli ja koulukiertue on tehty kaupallisessa yhteistyössä Pohjantähti vakuutusyhtiön, Nordnetin sekä Riverty Finlandin kanssa.

Oma talous tutuksi -koulukiertue rantautuu vuonna 2024 Vaasan seudun yläkouluihin. Kouluvierailut tullaan toteuttamaan syyslukukaudella 2024. Kouluvierailut mahdollistavat Rahavointikummeina toimivat Pohjantähti vakuutusyhtiö, Nordnet sekä Riverty.

 

Oma talous tutuksi -koulukiertue huomioitiin viime syksynä valtakunnallisessa Vuoden Sijoitusteko finaalissa. Sijoittuminen toiseksi yli tuhannella äänellä osoittaa nuorten rahataitojen kehittämisen olevan tärkeää monelle yksityishenkilölle ja organisaatioille Suomessa. 

 

Rahapuhe on lisääntynyt merkittävästi 2010-luvulla ja jatkanut kasvuaan sosiaalisen median avulla 2020-luvulla. Nuorten taloustaidot nähdään tärkeänä osana koulutusta ja nuoren elämäntaitoja. Opetussuunnitelma on vastannut alati ajankohtaiseen teemaan lisäämällä talousopetusta kouluissa. Parhaimmillaan talousopetus tapahtuu yli oppiainerajojen tapahtuvassa oppimisessa osana kokonaisuutta, jolloin ymmärrys rahasta ja taloudesta kytkeytyy todellisuuteen. 

 

Olen pitänyt yli 100 Oma talous tutuksi -puheenvuoro ympäri Suomea pääosin yläkouluikäisille. Samalla minulla on ollut ainutlaatuinen mahdollisuus keskustella nuorten kanssa rahasta, taloudesta sekä yrittäjyydestä. Kouluvierailu toisensa jälkeen hämmästyn. Hämmästyn, koska tuntuu, että puheet ja todellisuus eivät aina kohtaa.

 

Nuoriin liittyvä uutisointi tai someryhmien vuodatus on usein negatiivissävytteistä. Sivusta seuraaja voi päivitellä, että millainenkohan tulevaisuus meidän nuorilla on. Itse en näe asiaa lainkaan näin negatiivisena. On toki totta, että polarisaatio on suurta. Jos puhutaan esimerkiksi taloustaidoista, on selvää, että toiset ovat valveutuneempia kuin toiset. Se on normaalia. Empiirinen tutkimukseni osoittaa kuitenkin, että yleisellä tasolla rahapuhe ja sitä kautta taloustaidot ovat nuorilla paremmin hallussa kuin yläkouluaikoinani.

 

Nykypäivänä rahan hähmäisyys tuo mielestäni haasteita omaan taloudenpitoon. Rahan ollessa numeroita bittiavaruudessa, katoaa siitä konkretia. Setelin tai kolikon lähteminen lompakosta kirpaisi. Nykyään voi surutta vilauttaa älykelloa tai -puhelinta ja samalla tilitä lähtee rahaa. Maksamisen helppous voi kääntyä omaa kestävää taloudenpitoaan vastaan. Vai miten heräteostoja voisi vähentää iltalenkillä kaupan ohi kävellessä, jos lompakko on kotona, mutta digitaalinen lompakko löytyy kuitenkin ranteesta?

Oma talous tutuksi -koulukiertueen tavoitteena alusta alkaen on ollut innostaa nuoria tarttumaan omiin raha-asioihinsa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Innostamisen tarkoitus on herättää kiinnostus omaan talouden seurantaan myös kouluajan ulkopuolella – elämässä. Tämän vuoden koulukiertueen ovat mahdollistamassa Rahavointikummeina Pohjantähti vakuutusyhtiö, Nordnet sekä Riverty. Rahavointikummit näyttävät omalla toiminnallaan sen, mihin he uskovat ja mitä pitävät tärkeänä.

Sijoittaja – keskity omaan lajiin

Sijoittaja - keskity omaan lajiin

Seurasitko 2022 yleisurheilun EM kisoja nyt kesällä? Ei se mitään, jos et. Itsekin myöhäisheräsin niihin “vasta” suomalaisten menestymisen aikoihin. Kisoissa juostiin 100m pikamatkoista aina maratoniin asti eri juoksumatkoja. Mites tämä liittyy sitten sijoittamiseen? Mielestäni hyvinkin paljon.

Juoksun sisällä on olemassa eri lajeja aina pikamatkoista ultrajuoksuihin (=todella pitkän matkan juoksuihin). Kaikissa näissä lajeissa on kuitenkin kyse samasta toiminnasta, juoksemisesta. Siitä, että edetään paikasta A paikkaan B mahdollisimman nopeasti laittaen töppöstä toisen eteen.

Eri matkoilla pärjää eri ominaisuuksilla. Maratoonarit harvemmin ovat raskaan ruumiinrakenteen omaavia lihaskimppuja, koska siitä ei ole hyötyä pitkiä matkoja juostessa. Toisaalta sprintterit tarvitsevat huomattavasti enemmän lihaksia omassa suorituksessaan ja heiltä vaaditaan enemmän räjähtävyyttä kuin maratoonareilta. Maratoonarin ei siis kannata seurata sprintterin treeniohjelmaa ja toisinpäin, jos he haluavat pärjätä omassa lajissaan.

Sijoittamisessakin on eri lajeja

Kuten juoksussa, myös sijoittamisessa on olemassa eri matkoja eli lajeja. Toiset sijoittavat yli 30 vuoden aikajänteellä omia eläkepäiviään varten. Jotkut puolestaan käyvät kauppaa minuutin sisällä useita kertoja. Kyseessä on silti sama toiminta, sijoittaminen. 

Tärkeintä onkin päättää mikä on se oma matka ja suhteuttaa tiedot ja suunnitelmat omaan lajiin. Muiden lajeja seuraamalla voidaan pahimmillaan aiheuttaa hallaa omaan toimintaan. Liian usein kuulee tarinoita siitä, että sijoitetaan juuri yli 10 vuoden aikahorisontilla, mutta sijoitukset myydään paniikissa yksittäisen päivän tai viikon aiheuttaman kurssilaskun perusteella. Unohdetaan siis mitä peliä pelataan ja lähdetään vieraalle kentälle temmeltämään. 

Lue suunnitelmaa, kun tekee mieli myydä

Yksinkertaistetusti voidaan sanoa, että yksittäisen päivän kurssireaktiot aiheutuvat päiväkauppaa käyvien toimesta. Niillä ei välttämättä ole mitään tekemistä yrityksen tulevaisuuden liiketoiminnan kanssa. Sijoitushorisontin ollessa useita kymmeniä vuosia, ei ole tarvetta seurata markkinoita joka päivä, jos ei halua. Mitä lyhyempi sijoitushorisontti on sitä enemmän markkinoita tulisi seurata, jotta ei tule yllätetyksi tai huijatuksi eri palveluntarjoajien toimesta.

Varsinkin aloittelevilla sijoittajilla on taipumusta seurata alkuinnostuksessaan kursseja ja markkinoita aktiivisestikin, mikä on ehdottomasti hyvä asia tiedon ja opin kartuttamiseksi! Riskinä on kuitenkin unohtaa oma peli ja oma sijoitushorisontti ja lähteä tekemään hätiköityjä päätöksiä eri lajia pelaavien sijoittajien aiheuttamien reaktioiden pohjalta.

Hyvä sijoitussuunnitelma ottaakin huomioon juuri sijoitushorisontin pituuden. Kirjoitettu sijoitussuunnitelma jääkaapin ovessa auttaa myös pitämään sen mielessä, kun tulee tarve mennä katsomaan kursseja ja tekee mieli lähteä myymään omistuksiaan hetken mielijohteesta.

Hyvästä sijoitussuunnitelmasta tulisi löytyä myös muita kohtia. Näistä lisää 17.9.2022 Turun Talouspäivillä. Nähään siellä!

Terkuin Huju

Velkakatto – hieno idea mut mietitäänpä hetki

Velkakatto - hieno idea mut mietitäänpä hetki

Vähän aikaa sitten uutisoitiin siitä, että kotitalouksille asetettavan velkakaton ehdotus lähtee lausuntokierrokselle eduskunnassa. Velkatto, eli kuinka paljon kotitalouksilla voisi olla velkaa suhteessa omiin tuloihinsa.

Valtiovarainministeriön ensimmäisessä ehdotuksessa ehdotettiin 4,5 kertaista velkakattoa bruttovuosituloihin nähden. Eli jos tienaat 24 000€ vuodessa (2000€/kk) ennen veroja, saisi sinulla olla velkaa 108 000€. Tuolla lainamäärällä ja omilla säästöillä sinun tulisi hankkia esim. ensiasunto.

Asuntojen hintakehitys on ollut voimakasta viimeiset vuodet, varsinkin kasvukeskuksissa ja meno näyttää jatkuvan. Kuvitellaan tilanne, että olet pohtimassa ensiasunnon ostoa. Olet kenties juuri valmistunut koulusta tai ollut jo jonkin aikaa työelämässä ja vuosittaiset tulosi ovat 24 000€ luokkaa ennen veroja. Haluaisit muuttaa Helsinkiin, koska koko elämäsi on siellä, sosiaaliset suhteet, työt, synnyinseutusi.

Helsingissä vanhojen osakeasuntojen keskihinnat liikkuvat noin 5000€/m2 nurkilla. 108 000€ maksimilainamäärällä voisit saada siis 21,6m2 kokoisen asunnon. Kuinka paljon houkuttaisi ostaa tuollainen asunto ja suunnitella kenties perheen perustamista?

Velkakatto on hyvä idea, mutta sisältö ratkaisee

Kannatan itsekin velkakaton asettamista ja positiivista luottorekisteriä. Positiivisessa luottorekisterissä luotonantaja tietäisi kaikki yksilön aiemmat velat ja taloudellisen tilanteen, jonka avulla voitaisiin estää ylivelkaantumista sekä siitä aiheutuvia ongelmia.

Kannan kuitenkin huolta, että kaikki yksilöt puserretaan väkisin velkakaton perusmalliin. Opiskelijalla saattaa olla opintolainaa 20 000€ ja tuo laskisi velkakattoa huomattavasti, varsinkin jos ajatuksissa on ostaa ensiasunto heti valmistuttuaan.

Toki ehdotuksessa puhuttiin, että velkakattoa voitaisiin soveltaa yksilökohtaisesti, eli jos velanhakijalla on varallisuutta enemmän, voisi velkakatto olla 15% korkeampi mitä bruttotuloihin nähden laskettu velkakatto olisi. Näin ollen 24 000€ bruttona vuodessa tienaava henkilö voisi saada velkaa yhteensä noin 124 000€. Hyvä lisäys toki, mutta ei silläkään vielä asuntoja ostella kasvukeskuksista.

Yksilön käyttäytyminen rahan kanssa enemmä esille

Mielestäni velkakatto tulisi määrittää yksilökohtaisesti eikä asettaa kiinteitä raja-arvoja kaikille. Siinä tulisi ottaa huomioon moni asia. Ensinnäkin pitäisi tutkia hakijan aiemmat velat ja niiden laatu sekä käyttökohde.

Aiemmat velat ja niiden määrä kyllä tarkastetaan pankissa asuntolainaa hakiessa, mutta velan käyttökohdetta ei tutkita hirveän tarkasti. On suuri ero miten esimerkiksi opintolainan käyttää. Lähteekö 3kk lomalle Karibialle ja polttaa koko lainan siihen, vai sijoittaako suuren osan lainasta. Opintolainan määrä saattaa olla sama näillä henkilöillä, mutta rahankäyttötavat ovat ihan erilaiset. Tätä ei mielestäni huomioida tarpeeksi.

Toisekseen yksilön aiemmin hankitulle varallisuudelle pitäisi mun mielestä antaa suurempi kuin 15% velkakaton noston hyvitys. Jos henkilöllä on esim. sijoitusvarallisuutta 5 000€, lainanantajien ei pitäisi vaatia tämän sijoitusvarallisuuden myyntiä, jotta omarahoitusosuus kasvaisi. Tämä 5 000€ kun voi kasvaa korkoa korolle efektin takia 6% tuotolla 25 vuodessa yli 22 000€:oon ilman kuukausittaisia lisäsijoituksia! Jos siis velanantaja pakottaisi myymään sijoitusomaisuuden, jäisi yksilön varallisuus merkittävästi pienemmäksi, jos laina-aika olisi 25 vuotta. Tai sitten asunnon arvonkehitys saisi olla merkittävää, että se kompensoisi tämä.

Kolmantena pointtina nostaisin esille eri elämäntilanteiden huomioimisen. Vastavalmistuneella yksin asuvalla on täysin eri tilanne omassa taloudessaan, kuin nuorella pariskunnalla, jotka miettivät yhteisen asunnon ostoa. Kahdella henkilöllä velkakaton ylärajakin tuplaantuu, mikä mahdollistaa jo mielekkäämmän asunnon hankkimisen. Tämä voi kannustaa perheen perustamiseen, mikä hyvinvointivaltion kannalta olisikin erittäin toivottavaa.

Mutta yksin asuvaa nuorta ei saa jättää tämän varallisuuskehityksen ulkopuolelle, vaan hänelle pitää myös luoda mahdollisuus kartuttaa omaa varallisuuttaan oman asunnon avulla. Yksin asuvalle tulisikin luoda mahdollisuus näyttää, mihin hän pystyy työmarkkinoilla ja elämässä, eikä samantien evätä lainahakemusta, jos vuositulot ovat pienemmät.

Uhkana varallisuuserojen kasvu

Tällaisenaan mitä velkakattoa nyt valmistellaan ja millainen se on lausuntokierroksella, olen huolissani varallisuuserojen kasvamisesta. Monella nuorella ei ole enää mahdollisuutta ostaa ensiasuntoa, joka kasvattaisi heidän varallisuuttaan velkaa lyhentämällä ja mahdollisena hintakehityksenä ylöspäin. Nuoret joutuisivat asumaan vuokralla entistä pidempään ja nämä vuokraisännät ja-emännät olisivat varakkaita asuntosijoittajia, jotka mielellään tarjoavat asuntoja vuokralle hyvin koulutetuille ja fiksuille nuorille.

Ei tehdä velkakatosta varallisuuserojen kasvattajaa! Mahdollisestaan nuorille oman varallisuuden kartuttaminen.

Hyvästä puutarhurista hyväksi sijoittajaksi

Hyvästä puutarhurista hyväksi sijoittajaksi

Onnistuuko sulta viherkasvien kasvattaminen kotona? Tarkotan nyt sitä, että ne kasvit on vielä hengissä useita kuukausia ja vuosia sen jälkeen, kun oot ne jo hommannut. Jep, ei multakaan! (Multa=minulta, ei se eloperäinen kasvuaines, haha), noniin takasin asiaan.


vaurastuminen vaatii pitkäjänteisyyttävaurastuminen vaatii pitkäjänteisyyttä
Kypsien vihannesten saaminen vaatii aikaa, samalla tavalla myös vaurastuminen vaatii pitkäjänteisyyttä

Jos kuitenkin kuulut siihen porukkaan, jotka onnistuu huolehtimaan kasveistaan läpi vuoden ja vieläpä niin, että kasvitkin säilyy hengissä, onneksi olkoon! Sulla on todella loistavat mahdollisuudet pärjätä sijoittamisessakin äärettömän hyvin.


Olen kotoisin maatilalta. Minulla ja siskoillani oli omat pienet kasvimaat, kun oltiin lapsia. Keväällä kylvettiin niihin yhdessä vanhempien kanssa kukkien, vihannesten ja viljan siemeniä. Loppu hoitaminen jäi jokaisen omalle vastuulle. Oon luonteeltani ajoittain sellainen, että haluan saada asioita tapahtumaan, heti. Oon valmis tekemään sen eteen myös tosi paljon töitä, että näin tapahtuisi. Kasvimaan hoitaminen ja siementen itämisen seuraaminen ei nyt suoranaisesti osu tähän luonteeseen. Siinä kun menee oma aikansa ennen kuin mullan läpi alkaa nousemaan vihreä verso. Mut ai että sitä fiilistä, kun se tapahtuu!

 

Mietin hetken, että mihin nykypäivän tilanteeseen sitä tunnetta voisi verrata, kunnes mä keksin. Sama tunne tulee, kun sijoittamisessa jokin välitavoite on saavutettu. Se voi esimerkiksi olla jonkun tietyn sijoitussumman saavuttaminen.

 

 

Sijoittaminen on mulle nykypäivänä kuin kasvimaan hoitoa lapsena.

Niin kuin puutarhanhoidossa myös sijoittamisessa kannattaa asettaa välitavoitteita ison maalin saavuttamiseksi. Jos esimerkiksi puutarhanhoidossa ainoa tavoite on saada valmis lopputuote, voi matka tuntua tosi pitkältä ja puuduttavalta ja mielen vallata ajatus, että mitään ei tapahdukaan ja haluan lopettaa kasvin hoitamisen. Mutta jos asetat puutarhanhoidossa myös välitavoitteita, on lopputuotteen saaminen todennäköisempää. Tällaisia voisi olla esimerkiksi, kun istutetusta siemenestä ensimmäisen kerran nousee maanpinnalle vihertävä taimi. Sitten taimesta haarautuu ensimmäinen haara tai oksa. Tämän jälkeen voi odottaa ensimmäistä nuppua, sitten kukkaa ja lopulta kukasta muodostuvaa raakaa vihannesta. Lopulta raaka vihannes kypsyy valmiiksi mehukkaaksi loputtuotteeksi, tomaatiksi.


Kuvasin tomaatinsiemenen kasvutarinan valmiiksi kypsäksi tomaatiksi 6 välitavoitteen avulla. Okei, en tiedä meneekö se täysin noin ja oliko termit oikein, mutta toivottavasti sait ajatuksesta kiinni. On paljon mukavampi seurata kasvumatkaa, kun huomaa, että tavoitteita on saavutettu. Kuin vain odottaa suoraan tuota valmista kypsää tomaattia.


Samalla tavalla voisit asettaa sijoittamisessa ja vaurastumisessa itsellesi tavoitteita. Jos ainoa tavoitteesi on olla taloudellisesti vapaa, mitä se kullekin sitten tarkoittaakaan, 40-vuotiaana ja olet nyt 20-vuotias opiskelijabudjetilla elävä nuori, voi unelma tuntua tosi kaukaiselta. Lähde siis purkamaan tätä tavoitetta pienempiin palasiin. Päätavoite voi olla, vaikka se miljoonan euron rajapyykki, jos siltä tuntuu, mutta ne välitavoitteet ratkaisevat.


Lähtisin itse purkamaan tätä ylhäältä alaspäin eli päätavoitteesta tultaisiin yksi steppi kerrallaan alaspäin, jolloin ihan ensimmäiseksi konkreettiseksi tavoitteeksi voisi esimerkiksi asettaa: ”Otan kauppareissulle mukaan oman kestokassin, enkä osta joka kerta 0,2€ maksavaa muovikassia.”

Kuulostaa todella pieneltä ja merkityksettömältä, mutta niin kuuluukin. Mitä pienempi ja toteuttamiskelpoisempi tavoite on, sitä todennäköisimmin sen suoritamme. Tämä pieni teko kuitenkin saa aivomme aktivoitumaan ja ajattelemaan asioista eri tavalla, jolloin tulevaisuudessa isompienkin tavoitteiden saavuttaminen on mahdollista.


Palataan vielä omaan tarinaani. En tiedä oisko musta ikinä tullut sijoittajaa ilman kasvimaan hoitamista. Tai olisi varmaan, mutta oisko tullut niin pitkäjänteistä, siitä en ois niinkään varma. Asun kerrostalossa ja mulla on muutamia viherkasveja ja tomaatin taimia. Parhaan kykyni mukaan yritän niitä hoitaa, mutta aina en muista kastella niitä ja joskus kastelen liikaa. Ois helpompaa, jos sen pystyis automatisoimaan.


Sijoittaminen on mulle nykypäivänä kuin kasvimaan hoitoa lapsena. Oon kiinnostunut siitä ja lopputuotteesta, mutta mulla on myös välitavoitteita ja -haaveita, jotta matkanvarrellakin voi nauttia menosta. Muuten varmasti loppuis kärsivällisyys ja usko koko korkoa korolle ilmiöön.

 

Aina, jos oikeastaan koskaan, sijoittaminen ei kuitenkaan ole vauhdikasta seurattavaa ainakaan mun osalta. En jaksa aina olla seuraamassa mitä siellä tapahtuu, mut välillä tulee jaksoja, kun seuraan todella aktiivisesti. Sen takia mulle sopii todella hyvin, että mä oon automatisoinut sen. Joka kuukausi menee tietty summa rahastoihin, jolloin mun ei tarvii miettiä asiaa sen enempää. Kuitenkin silloin, kun asiat kiinnostaa tosi paljon ja seuraan hyvinkin aktiivisesti markkinoita, niin haluun ottaa myös näkemystä osakkeilla. Sillon mä tutkin niitä ja sijoitan suoraan osakkeisiin, eli siis ostan ja pidän niitä. Näin mulle kertyy sopiva ”sijoituskasvimaa”, joka koostuu eri kasveista (sijoituskohteista) enkä oo altis yhdelle kasvitaudille (kaikki rahat yhdessä kohteessa olevalle riskille).

 

Sijoittaminen ja vaurastuminen on opettanut tosi paljon kärsivällisyyttä. Asiat ei tapahdu hetkessä, mutta pienet ja toistuvat teot tuo koko ajan päätavoitetta lähemmäs. Tämän vuoksi viherkasvinsa hengissä säilyttävillä, on suuri mahdollisuus tulla hyviksi sijoittajiksi ja vaurastua.

Mikä on puskuri, ja kuinka ”kova” sen tulisi olla?

Mikä on puskuri ja kuinka "kova" sen tulisi olla?

Taloudellinen puskuri tarkoittaa rahasummaa, joka on varattu yllättäviä tilanteita varten. Puskuri on siis varattu yllättäviin tilanteisiin, mutta sen rakentaminen on tietoista ja suunnitelmallista.

Taloudessasi saattaa tulla tilanteita, joita et ole suunnitellut. Näitä ovat esimerkiksi pesukoneen tai auton hajoaminen, työpaikan menetys tai läheisen kuolema. Jos elämäntyyli ennen tällaista yllättävää tilannetta on ollut se, että kaikki rahat menee kulutukseen mitä tuleekin, voi olla todella haastava siinä hetkessä saada kasaan riittävää rahasummaa yllättävää menoa varten. Sen vuoksi on hyvä varautua säästämällä puskuria.

Valmentajana pohdin usein asiakkaideni kanssa mikä olisi sopivan suuruinen puskuri. Liian pieni puskuri ei tuo riittävää turvaa, mutta toisaalta liian suuri puskuri estää rahan hyötykäytön unelmien tavoittelusta. Yleisenä ohjeena sanonkin aina, että pieniin yllätyksiin kannattaa varautua säästämällä itse ja isompiin ottamalla vakuutus. Näitä isoja yllätyksen kohteita joihin vakuutusta suosittelen on muun muassa koti, oma terveys sekä ajoneuvo. Jos oma koti maksaa vaikka 100 000€ niin ei ole fiksua pitää 100 000€ tilillä jemmassa sitä varten, jos koti tuhoutuu tulipalossa. Ennemmin vakuuttaa sen ja maksaa vakuutuksesta joitain kymppejä-satasia vuodessa.

Sopivan kokoinen puskuri on hyvin henkilökohtainen asia. Yleisenä ohjeena puskurin koolle voi pitää 3-6kk menoja vastaavaa summaa. Jos siis kulutat kuukaudessa vuokraan, ruokaan harrastuksii ja muihin menoihin 1500€ voisi puskurisi olla 4500-9000 euroa.

Kuten huomaat puskurin koko vaihtelee paljon. On hyvin henkilökohtaista mikä on sopiva puskurin koko, sillä asiaan vaikuttaa oma turvallisuuden tunteesi. Kuinka pitkään epävarmuuteen haluat varautua. Jos puskuri on 3kk menoja vastaava summa, asettaa se tietyn aikahaasteen uuden työn löytämiselle, jos työt lähtevät alta. Etenkin jos irtisanomisen syynä oli koko alaa koskeva rakenteellinen muutos, jossa työpaikkoja katoaa esim. paperikoneen käyttäjät. Kolmessa kuukaudessa on haastava ehtiä kouluttautumaan uuteen ammattiin uudelle alalle.

Oman haasteensa tulee myös silloin, jos ei tiedä kuinka paljon oma kulutus on kuukaudessa. Silloin helposti varautuu joko liian vähän tai liian paljon. Siksi on hyvä tarkastella omaa kulutustaan esim. 4kk ajan ja laskea keskiarvo, kuinka paljon kuukausittain kuluttaa. Tähän neljän kuukauden jaksoon, kun yleensä mahtuu riittävän laaja kirjo koko vuoden kulutuksesta, vaikka osa kalliista vakuutus tm. laskuista tulisikin myöhemmin. 1-2kk tarkastelujakso puolestaan ei ota vielä riittävästi huomioon vuodenajoista johtuvaa vaihtelua. Osalla kulutus keskittyy kesäkuukausiin ja talvisin on pienemmät menot tai toisinpäin.

Puskuri luodaan sen vuoksi ettei tarvitse heti tukeutua pikavippeihin ja lainan lyhennysvapaisiin ja sitä kautta ajettaisiin omaa talouttaan vielä ahtaammalle. Lyhennysvapaa itsessään ei ole huono asia, mutta kannattaa miettiä tarkoin milloin sen käyttää ja mikä on silloinen elämäntilanne. Joskus kun ajattelee, että käyttää sen nyt, että ei asiat enää huonommin voisi mennä, niin sanonpahan vaan että, kyllä ne voi.

Itse loin tietoisesti suurta puskuria yrittäjyyden varalle. Tiesin, että ensimmäinen vuosi yrittäjänä ei ole välttämättä niin sanotusti rahassa kylpemistä. Loinkin käteispuskuria, jonka suuruus tammikuun lopussa 2021 vastasi lähes koko vuoden menojani (menot 2020). Tämä loi itselleni turvallisen tunteen. Jotkut ajattelevat mitä järkeä noin suuressa puskurissa on ja on ihan totta, että varsinkin kun yritystuloja alkoi tulemaan niin puskuria olisi voinut pienentää, mutta minulle on tärkeää vapaus ja turvallisuus. Minulla on asuntolainaa maksettavana hieman vajaa 600€/kk, enkä halua vielä käyttää lyhennysvapaita, vaan ”säästän” ne pahan päivän varalle. Tämäkin on taloudellista suunnitelmallisuutta, johon kannustan myös muita. Lisäksi olen tyytyväinen sijoitussalkkuni suuruuteen ja puskuri mahdollistaa joka kuukausi sijoittamisen jatkamisen, vaikka mitään tuloja ei mistään tulisikaan. Puskuri on siis myös osa sijoituskassaani.

Onko sulla puskuria ja minkä kokoinen? Olisi myös kiva kuulla, miksi olet päätynyt sen kokoiseen puskuriin 🙂

Mitä tehdä, kun sijoitukset näyttävät punaista? 4 vinkkiä

Mitä tehdä, kun sijoitukset näyttävät punaista? 4 vinkkiä

Heti alkuun! Raha ei oo, eikä siitä saa tulla elämässä tärkeintä! Ihmiselämä itessään on paljon paljon arvokkaampaa. Kirjotan kuitenkin tän tekstin nyt, koska myös raha ja taloudellinen tilanne huolestuttaa monia.

Tänä vuonna ja varsinkin ihan viime aikoina tätä kirjoittaessa, osakekurssit on tullut alaspäin. Taustalla on parikin syytä ensinnäkin kiristynyt ja nyt jo eskaloitunut tilanne Ukrainassa. Toisekseen keskuspankkien (FED Amerikassa ja EKP Euroopassa) suunnitelmat kiristyvästä rahapolitiikasta, muun muassa korkojen nostot.

Kurssilaskut kuuluu sijoittamiseen aika ajoin ja ne syntyy eri tekijöistä. Niin ikäviä, kun ne syyt sen syntymiseen voikin olla, en sen enempää mene nyt tän kurssilaskun syihin täs tekstissä. Keskityn ennemmin siihen, mitä tässä hetkessä joka ikinen meistä voi tehdä. Kokosin tähän 4 vinkkiä millä voit vähentää paniikkia omassa sijoitustoiminnassasi ja välttyy hätiköidyiltä ratkasuilta.

#1 Ota sijoitussuunnitelmasi esiin!

Tää on nyt se hetki, mitä varten sijoitussuunnitelma on tehty. Kun tuntuu et missään ei oo mitään järkee, kurssit laskee, maailma kaatuu ja oma huoli turvallisuudesta sen kaikissa muodoissa lisääntyy, on tärkeetä palata perusasioiden äärelle.

Hyvässä sijoitussuunnitelmassa lukee AINA milloin myyn sijoitukseni. Mitä markkinoilla siis täytyy tapahtua, että myyt omat sijoitukset. Jos on mukana useiden vuosien aikajänteellä ei kannata antaa yksittäisten kurssilaskujen sekottaa suunnitelmaa. Niin ku sanottu, ne kuuluu asiaan.

Yks yleisimpiä syitä sijoitustoiminnan tappioille on se, että laitetaan sijoituksiin jotain sellasta rahaa mitä tarvitaan jokapäiväiseen elämiseen ja sit joudutaan pakolla myymään sijoitukset miinuksella, kun tarvitaankin rahaa ruokaostoksiin. Eiks se oiskin kivempi tilanne, et sun ei tarvis murehtia siitä rysähtääkö kurssit alas ja samaan aikaan jopa saada tuloja osinkojen muodossa sekä ostaa mahdollisesti lisää sijoituskohteita? Tämäkin on täysin mahollista ja kaiken perusta on sun oma henkilökohtainen sijoitussuunnitelma.

Esimerkki sijoitussuunnitelmasta

#2 Pohdi taloudellista tilannettasi

Tää liittyy hiukan edelliseen kohtaan eli siihen kuinka usein ja millaisia summia sulla on tapana sijoittaa kerralla. Jos kurssilasku tai sen pelko aiheuttaa yöunien menettämistä tai sitä, että on yhtäkkiä pakottava tarve koko ajan seurata mitä markkinoilla tapahtuu, voit olla tilanteessa, jossa sulla on sijoituksissa liikaa rahaa kiinni.

Jos siis kurssilasku aiheuttaa pelkoa ja et enää usko hyvään tulevaisuudessa, kannattaa mahdollisesti pienentää sijoitettavaa summaa. Samaan hengenvetoon on kuitenkin sanottava, että kurssilaskujen aikana tehdään isoimmat tulevaisuuden tuotot, kun samoja kohteita saa ostettua halvemmalla. Se kysyy oman pään kestämistä ja jatkuvaa talousälykkyyden kehittämistä, mut on täysin mahdollista!

#3 Mieti, mihin ET voi vaikuttaa

Kurssilasku ei ikinä johdu yksin sinusta itsestäsi. Se on jonkun ulkoisen tekijän aikaansaama reaktio ja isompien massojen yhteinen päätös. Sulla on siis todella rajalliset resurssit vaikuttaa siihen meneekö kurssit yleisellä maailmanlaajuisella tasolla ylös vai alas. Piensijoittajana on haastava ellei mahdoton ite vaikuttaa esim:

  1. Korkotason muutoksiin
  2. Pörssiyhtiön liiketoiminnan arkipäiväiseen kehittämiseen
  3. Maailmanlaajuisiin markkinaliikkeisiin
  4. Yksittäisten valtioiden päätöksiin

Älä vaivaa siis päätäs sillä mihin, et voi vaikuttaa. Sen sijaan on hyvä oppia ymmärtämään, miten eri asiat ja toimet linkittyy toisiinsa syy-seuraus-suhteilla, jotta voit muodostaa myös ite kokonaisnäkemystä siitä mitä mahollisesti tapahtuu tai miksi jotkut asiat tapahtuu.

Sen sijaan, että yrittäisit muuttaa koko maailmanjärjestystä, sä voit oppia ymmärtämään sitä. Ymmärtämisen jälkeen sä voit myös alkaa jopa hyötymään siitä, kun näät siinä myös mahollisuuksia pelkkien uhkien sijaan. En siis sano et nyt sun tulis sulkee silmät kaikelta mitä ympärillä tapahtuu, koska sillon törmää helposti seiniin. Vaan miettimään sitä, että mikä on se juttu minkä mä tästä hetkestä voin oppia liittyen omaan sijoitustoimintaan.

#4 Mieti, mihin VOIT vaikuttaa

Suosittelen keskittymään tähän. Eli niihin asioihin mihin sä oikeesti voit ite vaikuttaa. Ja nyt jos puhutaan henkilökohtasesta sijoitustoiminnasta, niin sä voit vaikuttaa moneen asiaan, esim.

  1. Miksi sijoitat
  2. Mihin sijoitat
  3. Kuinka paljon sijoitat
  4. Kuinka usein sijoitat

Etenkin kohdat 2-4 on sellasia mihin sä voit jo heti tänään vaikuttaa, jos vaan haluat. Voit myydä tai ostaa tiettyjä kohteita, voit päättää millä summalla ostat/myyt niitä ja toisaalta myös siihen, että lähetkö sijoittamaan johonki kuukausittain vai kenties harvemmin.

Saatat myös huomata, että nää kohdat

1-4 on myös sellasia mitä joka ikisestä sijoitussuunnitelmasta tulee löytyä.

Markkinalaskuilta ei voi välttyä

Parhaimmatkaan sijoittajat ei voi välttyy kurssilaskuilta. Warren Buffet, kenties maailman kuuluisin ja menestynein sijoittaja on 91-vuotias. On sanomattakin selvää, että Buffet on nähny jos jonkin näköstä maailman menoa. Kyse ei oo siitä, että yrittäisit estää vääjämätöntä (kurssilaskua) tapahtumasta, vaan siitä, miten siihen suhtautuu. Kaikissa markkinatilanteissa on mahollista pärjätä.

Tähän loppuun haluun viel korostaa, että vaikka mä nyt kirjotan tän sijoittamisen ja rahan näkökulmasta, niin raha ei ikinä saa olla se tärkein asia elämässä.

Tsemppiä sun sijoitusurallesi!

Parhain terkuin,

Henri ”Huju” Hujala

”Tomin isällä on Ferrari, miks meil ei oo?” Miten puhua nuorille rahasta?

"Tomin isällä on Ferrari, miks meil ei oo?" Miten puhua nuorille rahasta?

Jälkimmäiseen kysymykseen voi olla vaikeaa vastata, yritän silti parhaani. Tärkeintä on kuitenkin aloittaa rahapuhe eikä vaieta. Se vain pahentaa asiaa.

Suomessa on lähes 400 000 maksuhäiriömerkinnän omaavaa henkilöä! Se tarkoittaa, että noin joka 14:sta suomalaisista on merkintä. Jos sukujuhlissanne on 30 henkilöä, keskimäärin suvussanne on myös 2 maksuhäiriömerkintäistä. Karuja lukuja.

Mitä väliä maksuhäiriömerkinnällä on? Lyhykäisyydessään, sillä on hyvinkin paljon väliä. Esimerkiksi arkiset asiat, kuten vuokra-asunnon tai puhelinliittymän hankkiminen estyy tai hankaloituu. Nuoren näkökulmasta nämä estävät itsenäistymistä, kun merkintä estää asunnon saamisen ja arkisten hankintojen tekemisen omissa nimissä.

 

Rahavointi osana hyvinvointia

Maksuhäiriömerkintä ja sen vaikutukset ovat vain YKSI esimerkki siitä mitä rahataitojen puute voi aiheuttaa. Raha on kytköksissä koko hyvinvointiimme. Niinpä puhun rahavoinnista osana kokonaisvaltaista hyvinvointia mihin jo entuudestaan tunnistetaan fyysinen, henkinen, sosiaalinen ja psyykkinen puoli. Hyvät rahataidot mahdollistavat hyvän rahavoinnin.

Rahavointi ei tarkoita luksusautojen ja -asuntojen, korujen, kellojen ja muiden ulkoisten härppäkkeiden ostoa. Hyvä rahavointi tarkoittaa stressitöntä, huoletonta ja oman näköisen elämän elämistä ilman, että raha estää meitä elämästä niin. Hyvä rahavointi lisää valintoja. Valintoja tehdä niin kuin itse haluaa. Rahaa ei siis tule haalia pelkästään sen itsensä takia, vaan rahalla mahdollistetaan itselleen tärkeitä asioita.

 

Mitä rahalla ja menestyksellä haetaan?

Monesti rahaa ja menestymistä mitataan ulkoisten asioiden avulla: pankkitilin saldo, auto, titteli, kello jne… Jos kuitenkin pohdimme tarkemmin mistä nämä hankinnat kumpuavat ja miksi haluamme näitä ostaa, voimme huomata päätyvämme ns. “syvään päätyyn”. Luulemme haluavamme kalliin auton, kellon, kännykän tai ison talon, mutta todellisuudessa me haluamme kunnioitusta ja ihailua ja luulemme edellämainittujen asioiden tuovan sitä meille. Ne eivät tuo sitä monessakaan tapauksessa. Nöyryys, ystävällisyys ja empaattisuus tuo meille enemmän kunnioitusta kuin hevosvoimat ikinä!

Todellisuudessa ihmisiä ei kiinnosta kuka kyseisen asian omistaa, vaan heitä kiinnostaa itse asia enemmän. Kun näet kalliin ja hienon auton et ajattele “vitsi toi ihminen on rikas ja cool” vaan ajattelet “jos mulla olis toi auto niin vitsi oisin rikas ja cool”. Ihmiset haluavat vaurautta näyttääkseen muille, että heidän pitäisi olla pidettyjä ja ihailtuja. Todellisuudessa muut ihmiset eivät ihaile sinua, koska asetat vain heille ja heidän omille haluilleen “vaatimustason” olla pidetty ja ihailtu.

 

Meidän vastuumme rahapuhujina

Nuoret ovat herkässä iässä sisäistäessään mikä on cool ja ihailtua ja toisaalta mitä jokaisella tulisi olla esim. “turvallinen” työpaikka ja oma koti. Nämä eivät kuitenkaan enää vastaa nykypäivää. Ei työelämä ole enää sitä, että ollaan 40 vuotta saman työnantajan leivissä ja jäädään eläkkeelle. Toisaalta oma kotikin voi rajoittaa meitä. Miksi sitoa suurta pääomaa seiniin, jos haaveilee tekevänsä uraa ympäri maailmaa? Mitä enemmän luomme nuorille paineita “näin jokaisen tulisi tehdä ja tämä jokaisella tulisi olla” puheiden perusteella, altistamme nuoret tekemään myös taloudellisesti kestämättömiä päätöksiä. Nuori saattaa hankkia jotain, vain koska näin kuuluu tehdä, miettimättä yhtään onko hänellä todellisuudessa varaa siihen.

Meidän (iältään) vanhempien onkin otettava vastuu ja kerrottava nuorille raha-asioista rehellisesti, mutta kannustaen, ei kieltojen ja pelon ilmapiiriä luoden. Jos nuori opetetaan pelkäämään rahaa, miten luulet hänen käyttäytyvän rahan kanssa vanhempana? Aivan oikein. Pelätessämme rahaa haluamme päästä siitä mahdollisimman nopeasti eroon, koska ajattelemme, että “en minä osaa käsitellä sitä, parempi kun joku toinen hoitaa raha-asiani” tai “haluan elää ja nauttia elämästäni, enkä vain kituutella”. Tilin saldo yritetään siis saada näyttämään nollaa ja sitten taas odotetaan uutta palkkapäivää. Kuinka tehokas ja stressitön työntekijä tällainen henkilö on?

Raha-asiat koskettavat meitä kaikkia. Ei siis ole yhdentekevää, miten rahasta puhutaan ja mitä siitä opetetaan nuorille. Lukiessasi tätä, toivon, että sisäistät oman esimerkkisi vaikutuksen nuorille. Olemme kaikki vastuussa rahapuheesta sekä rahataitojen kehittämisestä, tyylejä tähän on monia.

Vaikka Tomin isällä on Ferrari ei se tarkoita, että Sakunkin isällä pitäisi olla Ferrari.

 

Kohti parempaa rahavointia!

 
 

Terkuin,

 

Henri “Huju” Hujala

 

Budjettihiiri